- Paikka: AIL Madrid
- Ajankohta: 1.-7.6.2018
- Kurssin nimi: Encuentro de Profesores ELE
Erasmus+ -kurssini järjesti Cervantes-instituutin akkreditoima kielikoulu AIL Madrid, joka sijaitsi hyvin keskeisellä paikalla Madridin ydinkeskustan tuntumassa. Noin 3,2 miljoonan asukkaan suurkaupungin keskusta vaikutti nimittäin laajahkolta. Koulun kurssitarjonta ulottuu aina espanjan alkeiskursseista natiiveillekin suunnattuun täydennyskoulutukseen ja koulussa on opiskellut perustamisvuodesta 2006 lähtien n. 20 000 ”hispanofiiliä”. Toinen AIL-kielikouluista sijaitsee Málagassa. Koulun tilat olivat modernit ja valoisat, ja ne sijaitsivat kahdessa eri rakennuksessa. Joissakin luokissa seinän takana samaan aikaan pidetty oppitunti kuului jonkin verran myös viereiseen luokkaan. Espanjalainen ratkaisu tähän oli nostaa molemmissa luokissa vain äänenkorkeutta😊! Jokaisella opiskelijalla oli oma henkilökohtainen toimistosihteeri, jonka kanssa viestittely sujui helposti ja ystävälliseen sävyyn ennen matkaa, sen aikana ja vielä jälkeenpäinkin. Vierailu uudessa suurkaupungissa ja erityisesti lähtö sinne tuntui helpolta, kun viestintään paneuduttiin niin perusteellisesti!
Espanjanopettajille suunnattuun tapaamiseen oli mahdutettu viidelle päivälle sopivasti ohjelmaa. Opettajien opetustapa oli hyvin vuorovaikutusta ruokkivaa: kuulimme ensin koulun opettajien esityksiä ja opetusvinkkejä, mutta hetimiten meiltä toivottiin kommentteja läpikäydyistä asioista ja pääsimme luonnollisesti tekemään harjoituksia. Aiheinamme olivat esim. jokapäiväiset sanonnat, uusi sähköinen opetusalusta Nearpod, nuorison motivointi kieltenopiskeluun ja kieliopin sisäistäminen tilanneyhteyden mukaan. Muita mielenkiintoisia teemoja olivat myös espanjaan laaditut kansainväliset kielikokeet, puhumiseen rohkaiseminen ja visuaalisen muistin aktivointi oppimisessa. Itselle ehkä antoisimmat osiot olivat alustus kulttuurierojen sisäistämisestä ja kunnioittamisesta toisilta oppien sekä opetustuntien rakenteen seuraamiseen annetut tarkkailutehtävät. Tavat lähestyä ja opettaa aihekokonaisuuksia eri oppimistasojen mukaan tuntuivat parin tarkkailutunnin perusteella hyvin samanlaisilta kuin meillä Suomessa. Tunneilla tunsin olevani ”vieraileva kollega”. Myös digitaalisista työkaluista saimme hyvän listauksen kohdistettuna erityisesti espanjan opettamiseen, mutta huomioimme myös perinteisemmät ”kivi, paperi, sakset”- tyyliset tavat ja materiaalit opetusaiheen työstämisessä. Erityisesti värikkäiden lahjalaatikoiden käyttäminen opetuksessa toi sanaston opetteluun mukaansatempaavaa juhlantuntua. Osallistujajoukko, jossa kokemuksia vaihdettiin, oli kansainvälinen. Opettajia oli Puolasta, Suomesta, Unkarista, Brasiliasta, Meksikosta, Espanjasta ja Italiasta. Koulutusjärjestelmien vertailu käytäntöineen oli yksi iso puheenaihe niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.
Koulu järjestää kielikoulutuksen lisäksi kulttuuriin, historiaan ja sosiaaliseen yhdessäoloon painottuvia kursseja/lisäaktiviteettejä, joista meidän ohjelmassamme oli yksi ravintola-, kaksi museo- ja yksi ulkoilmakäyntiä. Ensimmäiselle päivälle oli järjestetty ”jäänsärkijäksi” yhteislounas El Parador del Jamón-ravintolassa, jossa tutustuimme toisiimme paremmin. Madridissa ilmakuivattu kinkku on vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä! Tosin kasvisruokailijatkin löysivät itselleen annokset. Museoretkillä oppaina olivat eri asiantuntijat ja erityisesti el Reina Sofía -museo museokauppoineen teki mielenkiintoisen vaikutuksen. Madridin monipuolinen kulttuuritarjonta olisi tarjonnut vapaa-ajalle lisää virikettä, mm. Shakiran konsertin ja Pride-tapahtuman ilmaiskonsertteja, mutta ihan kaikkea ei ehtinyt noin lyhyellä aikaa nähdä, kuulla ja kokea.
Olin tyytyväinen valitsemaani perhemajoitukseen. Asunto sijaitsi Salamancan liikekaupunginosassa n. 4,5 kilometrin päässä ydinkeskustasta ja n. 2,5 kilometrin päässä koululta. Perheen rouva oli Venezuelasta kotoisin, joten tietämykseni Venezuelasta lisääntyi jonkin verran. Perheen eläkeläisisäntä oli vetovastuussa ruoanlaitossa, joka oli hänen vahvuutensa selvästi. Repertuaari oli laaja ja kasvis/kala/lihavaihtoehdot olivat hyvin kansainväliset. Joskus klo 21-22 tuntui hieman myöhäiseltä, tosin sopivan ”viileältä” illallisajalta. Lounaalla tuli käytyä lähes päivittäin, varsinkin kun kolmen ruokalajin lounasmenú lisukkeineen maksoi vain n. 9 euroa! Julkisista liikenneyhteyksistä erityisesti metro kaikkine ”mustekalalonkeroineen” oli mieluinen selkeydessään, nopeudessaan ja edullisuudessaan. Kaupungilla liikkuminen kävellen oli helpohkoa pienen paperisen(!) opaskirjan ja koululta saamieni ennakko-ohjeiden avulla, vaikkakin juuri kun ajattelin osaavani reitit ulkoa ja koin helpottunutta, liki natiivin kykyä suunnistaa kohteisiin apuvälineittä, olinkin taas #turistihukassa. Etäisyyksien hahmottaminen oli hankalaa kartalla ja juhlavat rakennukset muistuttivat arkkitehtuuriltaan ja väriltään erehdyttävästi toisiaan. Paikalliset kyllä neuvoivat ystävällisesti, jos opaskirjan kartankaan avulla tilanne ei hahmottunut. Madridilaiset vaikuttivat ystävällisiltä ja tietyllä tavalla ”tavallisilta”, helposti lähestyttäviltä ihmisiltä. Minkäänlaista epämiellyttävää tilannetta ei tullut vastaan kaupungilla tai metrossa liikkuessa yksinkään; tosin yöajasta minulla ei kokemusta ole.
Mikä oli kurssin anti? Kielitaidon koheneminen oli tietysti yksi saavutettu tavoite. Kielellinen syöte oli tällä kertaa suurempi, koska majoituin perheessä. Kulttuurillinen tietous lisääntyi ja syveni huomattavasti. Oppiminen oli läsnä kaikkialla; sekä tehdessäni yksin huomioita kadulla mm. ihmisistä, arkkitehtuurista, teksteistä ja tavoista että yhdessä muiden kanssa keskustellessa ja ratkoessa tehtäviä. Osallistujien kanssa pidämme yhteyttä Whatsapp-ryhmässä säännöllisesti. Voimme kysyä mistä tahansa kielellisestä asiasta ja aina joku vastaa omien kokemustensa pohjalta. Tämän ryhmän kanssa ovat mm. audiovisuaalisuus ja huumori olleet tärkeitä elementtejä. Erityisesti espanjaa äidinkielenään puhuvien vitsit ovat olleet haastava mutta ilahduttava laji! Olemme jakaneet ottamiamme valokuvia keskenämme, ja erityisesti erään valokuvausta harrastavan kollegan valokuvista tulee aarreaitta opetukseen. Vastaavasti toivon, että olen tehnyt myönteisellä tavalla omaa kotimaatani hieman tunnetummaksi tapaamieni ihmisten keskuudessa.
Opettajan ei tarvitse koko ajan olla keksimässä mitä omintakeisinta pyörää uudelleen. Opiskelijoiden omien kokemuksien ja mielipiteiden työstäminen harjoituksissa on hyvin olennaista, olipa kyseessä minkäikäinen luokka tahansa. Tärkeintä on aktiivinen, toiset hyväksyvä vuorovaikutus ihmisten välillä, tapahtuipa se digitaalisten ja/tai ”antiikkisempien” (sanan myönteisessä merkityksessä) työskentelymenetelmien avulla. Kaikki sujuu hyvin, kun opetuksen eteen on tehty työtä, sille omistaudutaan ja kun opetuksessa ollaan valmiita tekemään kompromisseja.
Vierailin pääkaupungissa varsinaisesti nyt vasta ensimmäistä kertaa ja sain kuvan, että Madrid on kielellisesti standardiespanjan kehto, joka kätkee kulttuurillisesti mm. Espanjan erilaiset ruokaerikoisuudet ja ihmiset huomaansa. Kansainvälisessä ja rennossa ilmapiirissä jokaisella on tilaa hengittää. Madrid oli ja on tiedonjanoisen opettajan keidas😊!
Teksti: Päivi Niemelä
oppimiskokemuksia maailmalta 