Matkani Maltalle alkoi varhain sunnuntaiaamulla, kun lähdin köröttelemään syyssateessa kohti Helsinkiä. Reissuun lähteminen yksin oli varsin jännittävää, en ollut ikinä ennen matkustanut yksin ulkomaille.
Menomatka Maltalle oli varsin leppoisa, perillä tosin olin vasta lähemmäs klo 23 paikallista aikaa. Taksikyyti kentältä hotellille löytyi onneksi parissa minuutissa, kuljettajakseni osui vanhempi herrasmies, jolla oli harvinaisen reipas kaasujalka. Ensivaikutelmani Maltasta oli varsin vauhdikas! Hotellille päästiin kuitenkin turvallisesti ja pikaisen sisäänkirjautumisen jälkeen piti mennä jo äkkiä nukkumaan. Aamupala hotellissani tarjoiltiin tämän entisen palatsirakennuksen kattoterassilla, josta avautuikin kerrassaan henkeäsalpaava maisema yli Vallettan vanhojen kattojen kaupungin satamaan.
Aamupalan jälkeen suuntasin kohti Teachers Academyn Vallettan toimitiloja, jonne oli vain puolen kilometrin kävelymatka läpi Vallettan vanhan kaupungin. Kurssipaikka löytyi helposti, kurssitilat olivat nekin vanhassa palatsissa, hissittömän rakennuksen ylimmässä kerroksessa, josta sieltäkin ikkunoista avautui huikeat näkymä turkoosinsiniselle Välimerelle.
Kurssi alkoi ensin käytännön asioiden läpikäynnillä, viikon ohjelmaa, vapaa-ajan aktiviteetteja ja käytännön tietoa Maltasta ja Vallettan kaupungista. Kurssin vetäjänä toimi Nikolaus Conrad ja kurssin aiheena oli tarkemmin AI for School Leadership: Transformative Strategies for a Digital Age.
Seuraavana vuorossa oli jokaisen osallistujan oman organisaation esittely. Osallistujia oli itseni lisäksi Italiasta, Tšekeistä, Slovakiasta, Alankomaista, Norjasta ja Englannista. Valtaosa osallistujista oli opettajia, vaikka kurssi oli suunnattu koulujen muulle, kuin opettavalle henkilökunnalle. Tämä toki vähän vaikutti kurssiin sisältöön, hallinnollisten asioiden sijaan keskityimme melko paljon tekoälyyn opetuksen näkökulmasta.
Se aiheutti alkuun vähän hämmennystä, että kurssille osallistuneista viidestä italialaisesta kolme olivat käytännössä täysin englannin kielen taidottomia. Opettajaa se ei häirinnyt, hän osasi hyvin sujuvaa italiaa ja löysi vielä reaaliaikaisen tekoälypohjaisen simultaanitulkkaussovelluksen auttamaan. Testailin sitä vähän itsekin, mutta suomen kielen kääntäminen oli sillä vähän hitaanlaista ja käännöslauseet aika vaikeaselkoisia. Italialaiset olivat kuitenkin todella tyytyväisiä tulkkaustyökaluun, joten vika oli todennäköisesti siinä, että suomi on vaan vaikea kieli myös tekoälylle.
Kun esittelyt ja tulkkaukset olivat saatu hoidettua kuntoon, Nikolaus kävi lyhyesti läpi tekoälyn historiaa ja muuta taustoittavaa tietoa meille pohjustukseksi. Lisäksi hän järjesti pienen kyselyn, jolla selvitettiin miten paljon kukin oli jo tutustunut tekoälyyn omassa työssään. Hauskinta tässä kyselyssä oli ehdottomasti kyselyn toteuttamistapa. Saimme käsiimme ikään kuin peliohjaimet ja kyselyn kysymykset tulivat luokan eteen taululle. Siitä sitten saimme ohjaimesta väriä valitsemalla valita sopivimman vaihtoehdon annetuista vaihtoehdoista.
Kurssipäivä päättyi maanantaina vielä Vallettan kiertoajeluun, joka sisältyi kurssimaksuun. Pikkubussi kuljetti meidät noin puolen tunnin kierroksen Vallettan vanhassa keskustassa.
Tiistain kurssipäivä alkoikin sitten täydellä teholla. Nikolaus näytti meille videon kiinalaisesta koululuokasta. Videon luokassa on otettu käyttöön oppilaille pääpannat, joiden avulla opettaja pystyi valvomaan miten hyvin lapset keskittyivät annettuihin tehtäviin oppitunnilla. (Tekoäly kiinalaisessa koulussa Youtube). Videon katsomisen jälkeen meidät jaetiin pienryhmiin ja meille annettiin tehtäväksi löytää hyviä puolia järjestelmän käytöstä. Tehtävä ei ollut erityisen helppo, kun asetelma käännettiin näin päin, sillä video varmasti herättää ennen kaikkea järkytystä eurooppalaisissa. Ryhmätehtävät purettiin yhteisesti keskustellen ja keskustelun jälkeen olikin luontevaa puhua seuraavaksi tekoälyn käytön etiikasta.
Tekoäly on jo nyt väistämätön osa ihmisten arkea, emmekä edes välttämättä aina itse havainnoi käyttävämme tekoälypohjaisia sovelluksia. Tekoäly on oikein käytettynä erittäin tehokas tapa tehdä töitä, opettaa ja oppia, kun asiat tehdään harkiten ja järkevällä tavalla. Mutta suunnittelemattomasti toteutettuna tekoälyn käyttö voi luoda aika erikoisiakin skenaarioita. Varsinkin kouluympäristössä riskinä on, että päädytään kierteeseen, jossa opettaja laatii koulutehtävät tekoälyllä, opiskelijat käyttävät vastaamisessa tekoälyä ja kaiken huipentaa se, että opettaja myös tarkistaa vastukset tekoälysovelluksella. Tämän vuoksi on tärkeää, että luodaan strategiat tekoälyn käyttöön.
Saimme myös tehtäväksi pohtia mikä on se lisäarvo, jota tuotamme omassa työssämme ja joka työssämme on se osuus, mitä tekoäly ei voi korvata. Itselläni palvelusihteerinä vastaus oli varsin helppo, joskin vähän karu – kun järjestelmät kehittyvät nykyistä paremmiksi, minun panokseni voidaan helposti korvata tekoälyllä. Opettajille tämä kysymys ei ollutkaan niin helppo. Monelle ensimmäinen vastaus oli, että opettajaa ei voida korvata. Mutta kun seuraavaksi katsoimme videon koulusta, jossa opettajana ei olekaan enää ihminen, vaan opetus tapahtuu täysin tekoälyn avulla, epäilyksen siemen istutettiin useampaan mieleen. (Opettajaton luokka UK Youtube).
Tutkimusten mukaan tekoäly opettajana on erittäin tehokas, sillä se sopeutuu yksilöllisesti jokaisen oppijan omiin tarpeisiin, muuntuu ja mukautuu sen mukaan, missä kukin yksilö tarvitsee lisää tukea. Tekoäly on myös varsin puolueeton opettajana ja vapaa ennakkoluuloista. Ja mikä tekoälyssä on parasta, se ei tarvitse palkkaa, lomia eikä se sairastu tai vaihda työpaikkaa.
Aloimme keskustella siitä, miten varmasti hyvin moni on huolissaan siitä, miten tekoäly muuttaa yhteiskuntaa ja työelämää. Koska tekoäly ja robotit ovat jo täällä, näiden mullistusten keskellä on opittava elämään. On hyvä suhtautumistapa ottaa asiat haluun, ymmärtää ja oppia elämään uudessa todellisuudessa sen sijaan, että kieltäytyy ottamasta osaa muutokseen. Osa asiantuntijoista on jopa sitä mieltä, että tekoäly ja robotit ovat eniten ihmiskuntaa muuttava tekijä sitten tulen tai sähkön keksimisen. Meidän on ihmiskuntana keksittävä itsemme uudelleen, sillä todennäköisesti tulevaisuudessa ei ole mitään työtä, jota ei tekoälyllä varustettu robotti tekisi tehokkaammin, halvemmalla ja luotettavammin kun ihminen.
Tässä kohtaa tunnelma luokassa oli jo aika ankea. Nikolaus yritti keventää tunnelmaa näyttämällä meille pari videota. Ensimmäinen oli jokseenkin hyvä esimerkki siitä, millä tavoin kukin meistä voi edistää uusien ideoiden juurruttamista omassa työyhteisössä. Oheinen video kannattaakin katsoa ja pohtia onko työelämässä johtaja, ensimmäinen seuraaja vai vasta se, joka astuu mukaan vasta kun on nolompaa jättäytyä pois. Ensimmäisen seuraajan esimerkki (Youtube). Loppukevennyksenä tiistaina katsoimme vuoden takaisen The Daily shown sketsin tekoälystä, joka tiivistää huumorin keinoin päivän teeman. Jon Stewart On The False Promises of AI | The Daily Show (Youtube video).
Saimme kurssin järjestäjältä pääsyliput neljään museoon, joihin jokainen kävi tutustumassa omien aikataulujensa mukaan. Kävin tiistaina tutustumassa näistä kahteen. Ensin kiersin Maltan Suurmestarin palatsin, joka toimii nykyisin Maltan presidentin virallisena asuntona sekä museona. Palatsikokonaisuus on rakennettu vuosien 1500-1700 välisenä aikana ja on alun perin rakennettu Johanniittien ritarikunnan suurmestarin palatsiksi aikana, jolloin ritarikunta hallitsi Maltan saaria (1530-1768). Palatsi avattiin mittavien kunnostusten jälkeen tammikuussa 2024 yleisölle. Palatsissa oli muun muassa varsin vaikuttava kokoelma haarniskoja, miekkoja ja muita vanhoja aseita. Suurmestarin palatsin jälkeen kiersin vielä MUŻA – The National Community Art Museumin, jossa on koottuna maltalaista taidetta keskiajalta nykypäivään.
Keskiviikkona keskityimme erilaisiin tekoälytyökaluihin, joista harmittavasti iso osa on nykyisin maksumuurien takana, vaikka ne ovat alkujaan olleetkin maksuttomia. Tilanne elää melko vahdilla, sillä muutamakin edellisen kerran kurssilla esitelty maksuton työkalu olikin muuttunut parin viikon aikana maksulliseksi.
Olennaista tekoälyosaamisessa on tietää mikä työkalu soveltuu parhaiten mihinkin tarkoitukseen. ChatGPT, Copilot ja Gemini ovat ne ehkä parhaiten tunnetut tekoälysovellukset, mutta ne ovat vain pieni osa siitä, mitä kaikkea on tarjolla. Haasteena käyttäjälle on, että kehitys näissä on ihan hillittömän nopeaa, joten se mikä toimi eilen, ei ehkä enää tänään toimikaan, ainakaan samalla tavoin.
Tässä alla ihan muutama esimerkki käyttökelpoisista ja ainakin ehkä omaa työtä helpottavista tekoälysovelluksesta, jota kurssillamme esiteltiin:
PerPlexity ai ”Google steroideilla”, joka antaa hakutuloksen lisäksi linkit lähdedataan, josta tekoäly on koostanut vastauksensa. Hyvä työkalu esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden väliseen vertailuun tai laajaan aiheenmukaiseen tiedonhakuun.
NotebookLM:n avulla käyttäjä voi itse ladata jopa 50 lähdettä yhteen paikkaan ja NotebookLM laatii niiden perusteella tietokannan, jota voi erilaisin työkaluin lähteä tiivistämään oppimistarkoituksissa. Ladatut dokumentit voivat olla niin avoimen verkon lähteitä, mutta voit hyödyntää myös omia dokumentteja. Työkalu sopii hyvin siis laajojen kokonaisuuksien opiskeluun rajatusta materiaalista ja käyttäjä voi siis itse valita millä tavoin tätä tietomäärää opiskelee. Halutessaan NotebookLMn avulla käyttäjä voi laatia materiaalista vaikka podcastin tai halutessaan myös osallistua keskusteluun.
Julius.ai isojen datamäärien käsittelyyn, mm. tilastojen laadintaan. Datan pystyy noutamaan joko avoimesta verkosta tai lataamaan palveluun omista tiedostoista.
Keskiviikon lopuksi meille näytettiin video A Message from Ella, joka antoi meille pienen ravistelun siitä miten iso vastuu meillä jokaisella on digitaalisen turvallisuuden varmistamisessa. Videolla näytetään esimerkkejä siitä, mitä rikollinen mieli voi saada aikaan yhden ainoan sosiaaliseen mediaan ladatun kuvan pohjalta. Omien ja erityisesti lasten kuvien ja äänen lataaminen sosiaaliseen mediaan on paljon isompi riski, mitä moni välttämättä tulee ajatelleeksi.
Keskiviikon päätteeksi lähdimme yhteiskuljetuksella Mdinan kaupunkiin. Mdina on Maltan entinen pääkaupunki ja yksi maailman parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista. Mdinan kalkkikiviset rakennukset ja kapeat kujat olivat tunnelmallisia ja ihanan rauhallisia, kunhan malttoi kuljeskella vähän kauemmas pääkadulta. Mdinan lähellä oli myös vanhoja katakombeja, jonne meille oli tarjottuna ilmainen sisäänpääsy. Tämä ei ehkä ahtaanpaikankammoiselle ollut ihan paras mahdollinen tutustumiskohde, ahtauden ja ihmismäärän lisäksi luolissa oli hillittömän kuumaa ja kosteaa.
Torstaina ryhmämme jakautui kahteen, toinen ryhmä mietti turvallista ja lainsäädännön mukaista tekoälyn implementaatiota, adaptiota ja muita AI:n käyttöönottovaiheen kysymyksiä omissa organisaatioissaan. Oma ryhmäni taas pääsi käytännössä testaamaan erilaisia työkaluja ohjaajan kanssa. Laadimme muun muoassa yhdessä työkalun, minkä avulla opiskelijaa voi ohjata haastavien hakemuslomakkeiden täyttämisessä tekoälyavusteisesti. Lisäksi teimme muutamia pieniä pelejä. Päivän ehdottomasti hauskin osuus oli, kun loimme itse musiikkia Suna sovelluksen avulla. Kappaleiden sanat voi kirjoittaa itse, tai antaa sovellukselle aiheen. Tämän jälkeen käyttäjä valitsee musiikkilajin annetuista vaihtoehdoista ja näin meistä jokainen voi muuttua hetkessä musiikin tekijäksi.
Työpajan lopuksi meille heitettiin haaste, jossa meidän piti erottaa uutisfilmeistä tekoälyllä tehdyt videot oikeista. Ensin alkuun tehtävä oli helppo, mutta videon edetessä vaikeus taso kasvoi. Lopulta kouluttajakaan ei pystynyt enää ihan varmaksi sanomaan, oliko videoklippi aito vai ei (hän ei ollut itse koostanut videota). Pieniä merkkejä kuvien ja videon aitoudesta on vielä mahdollista erottaa, mutta tässäkin teknologia menee niin valtavaa vauhtia eteenpäin, että pian väärennetyn kuvamateriaalin erottaminen aidosta menee käytännössä mahdottomaksi.
Torstaina kävin omatoimisesti tutustumassa St Paulin katedraaliin, jonka lattia on täynnä marmorikivestä tehtyjä hautamonumentteja ja katto koristeltu pienintä nurkkaa myöten maalauksin ja kultakoristein. Kävijöitä varten oli laadittu todella hyvä audio-opastus, ja sen ansiosta minulla menikin aika pitkä aika kirkossa kiertelyyn.
Perjantaina olimme taas kaikki koolla yhtenä ryhmänä. Päivän teemana oli tekoälytyökalujen turvallinen käyttö tavoilla, joka hyödyttää työn tekemistä, muttei vaaranna tietosuojaa. Haasteena usein on se, miten tunnistaa tietosuojan kannalta turvallinen ja ei turvallinen sovellus toisistaan. Tätä pohtiessa on hyvä pitää mielessä, että lähes kaikki työkalut ovat Euroopan ulkopuolisessa omistuksessa, eivätkä näin ollen tue eurooppalaista GDPR säädöstä. Tärkeää on tunnistaa tekoälyn käytön riskit ja varmistaa se, että prosessit ja data suojataan tarpeeksi hyvin ilman, että tieto pääsee väärinkäytön kohteeksi.
Koulujen johdolla on tärkeä rooli opettajien kouluttamisessa tekoälyn tietoturvalliseen käyttöön. Varsinkin jos työskennellään alaikäisten kanssa, on syytä olla erityisen varovainen. Tallennettu data ei missään tapauksessa saa olla jäljitettävissä yksittäiseen lapseen. Erityisesti on hyvä pitää mielessä, että jo pelkkä ääni on korkean riskiluokan dataa, joten oppilaita ei voi päästää vastaamaan suullisesti annettuihin tehtäviin, vaikka lasta ei muutoin sovelluksessa yksilöitäisikään.
Tietoturvallisiakin vaihtoehtoja opettajan työtä keventämään on olemassa ja on parempi maksaa hyvästä työkalusta ja kannustaa niiden käyttöön, kun ottaa riski, että riskialttiita sovelluksia käytetään tiedon puutteen takia tai salaa. Tässä kohtaa keskusteltiin pitkään siitä, mistä työnantajan kannattaa maksaa, ehkä lisenssi, jolla säästää opettajan työaikaa muuhun työhön, kun yksittäisten harjoitustehtävien laadintaan tunteja kuukaudessa, voi olla parempi, kun tehdä asiat ”ilmaiseksi”? Onko työajan säästö ja stressin keventäminen myös rahan säästöä isossa kuvassa?
Tekoälyälykkyys on tämän päivän kansalaistaito ja koulumaailmassa on erityisen tärkeää suojata lasten dataa. Tulevaisuuden osalta on täysin mahdotonta sanoa, miten mitäkin tietoja voidaan käyttää väärin. Asiat voivat mennä todella pieleen todella helposti. Lapset ja nuoret ovat huomattavasti edellä meitä aikuisia, mitä tekoälyyn tulee, joten on sinisilmäistä uskoa, että loputtomiin opettaja erottaa tekoälyn laatimat vastaukset aidoista. Tekoälyllä voi jo nyt melko helposti luoda tekstiä, joka sisältää pieniä asia- ja kirjoitusvirheitä jopa käyttäjän omaa tyyliä imitoiden.
Perjantaina lähdimme koko kurssiporukan kanssa yhdessä syömään läheiseen ravintolaan ja otimme vielä yhteiskuvan ennen kuin ryhmämme hajaantui omiin illanviettoihinsa. Itse kävin perjantaina tutustumassa Maltan arkeologiseen museoon, joka toimikin hyvänä alustuksena lauantain Gozon retkelle. Kurssin hintaan kuului nimittäin vielä lauantaille lauttaliput Gozon saarelle, jossa vietin koko päivän ajellen pitkin saarta Hop-on-Hop-off bussilla, tutustuin muinaisen temppelirakennuksen raunioihin, pölähdin keskelle auto-onnettomuutta ja maltalaisia hautajaisia ja turisin italialaisten turistien kanssa omalla hyvin kökköisellä pelkän Duolingon avulla opitulla italiallani.
Kaikkinensa viikko oli todella antoisa ja matka kaikkinensa oikein onnistunut. Itse kurssi oli todella silmiä avaava ja opin paljon pieniä käytännön kikkoja, joita jo nyt voin hyödyntää helpottaakseni omaa työtäni (myös tämän tekstin laadinnassa on käytetty tekoälyä). Malta kurssikohteena oli mukavan pieni, iltapäivisin ja iltaisin ehti tutustua hyvin saareen ja aktiviteettimahdollisuuksia oli tarjolla yllin kyllin, aika ei tosiaankaan tullut pitkäksi. Lisäksi Valletta oli turvallisen tuntuinen myös iltahämärässä yksin kuljeskellessa ja englannilla pärjää Maltalla erinomaisesti. Olen erittäin iloinen siitä, että uskalsin ottaa riskin ja lähteä yksin Erasmus+ kurssille ja jos vain uusi kiinnostava kurssi löytyy ja rahoitus järjestyy, niin lähden varmasti vielä uudelleenkin!
Teksti ja kuvat: Riikka Saharinen
oppimiskokemuksia maailmalta 