- Paikka: Dublin, Irlanti
- Aika: 19.-25.5.2019
- Kurssin nimi: Talking to People
- Kurssin järjestäjä: English Matters
Helteisestä Suomesta koleaan Dubliniin… näin starttasi Erasmus + -reissuni 19.5. 2019. Dublinissa lentokenttäbussi toi matkalaisen suoraan Spire-maamerkin juurelle, mistä oli kävelymatka yhden Euroopan vanhimman yliopiston, yli 400 vuotta vanhan, Trinity Collegen kampus-majoitukseen. Kansainvälinen ilmapiiri kielten sekamelskan siivittämänä kietoi ympärilleen saman tien, kun keskipäivän tunnit kuluivat turistiryhmien seassa kampusalueen viheriöitä sekä patsaita tutkiskellessa sekä Grafton Street-ostoskadulla irlantilaista, maailmallakin tuttua kitararockia kuunnellessa.
Alkuillasta tapasin toiset 62 English Matters –kursseille osallistujaa, joista kaksi muuta opettajaa oli matkustanut Suomesta ja loput kahdeksasta Euroopan maasta. Tapaamispaikkana oli monumentaalisen upea Clayton Hotel Ballsbridge, joka on aikoinaan toiminut mm. kouluna. Saimme tutustumisillan päätteeksi kuulla vielä kattavan paketin Irlannin historiasta, mikä toimikin hyvänä alustuksena koko viikon annille.
Hassu yhteensattuma oli lisäksi se, että majapaikkaan palattuani, iltapalan lomassa, surffailin Ylen sivuille vastaamaan kyselyyn, jossa saisin selville toisen eurooppalaisen kotimaani. Vastaus oli yllätys, yllätys: Irlanti.
Kurssi vauhtiin
Maanantaina viikon mittainen kurssini ”Talking to People: Inquiry-based and Cooperative Learning Methodology” alkoi 14 eurooppalaisen kollegan kanssa Trinity Collegen yliopistoalueella. Kurssin järjestäjällä, espanjalaisella English Matters –organisaatiolla, on yli 20 vuoden kokemus mm. eurooppalaisten opettajien ammattitaidon kehittämiseen tähtäävistä täydennyskoulutuksista ja viikon sisältö olikin mielestäni huolella laadittu ja järjestelyt kaikkinensa toimivat hyvin.
Saimme laajasti taustatietoa, perehdytystä sekä hyödyllisiä vinkkejä cooperative learning ja inquiry-based learning –strategioista ja harjoittelimme itsekin opiskelijan asemassa mm. Think, Pair, Share –menetelmää sekä Jigsaw-ryhmätyöskentelyä. Ensimmäinen oli strukturoidumpi versio yhteisestä keskustelusta (brainstorming) johonkin teemaan liittyen niin, että ensin minuutin verran jokainen kirjoitti ylös vaikkapa yhteistoiminnallisen oppimisen hyviä puolia, minkä jälkeen ajatuksista juteltiin ensin parin kanssa ja sitten koko ryhmässä parisen minuuttia. Jälkimmäinen palapeliä muistuttava ryhmätyöskentelytapa vaati opettajalta hieman enemmän valmisteluja, sillä ensin alkuperäisessä ryhmässä jaettiin aiheet kaikille ja sitten jakauduttiin näiden aiheiden perusteella uudestaan ns. asiantuntijaryhmiin, joissa tehtävänä oli perehtyä ryhmän aiheeseen mahdollisimman hyvin, jotta sen voi opettaa jälleen alkuperäisessä ryhmässä muille jäsenille. Käsiteltävän sisällön lisäksi mielenkiintoisinta metodologia-kurssilla oli se, että opiskelijan asemaan hypätessään opettajakin pääsee sisälle ryhmätyöskentelyn maailmaan pohtimaan kelle tahansa oppilaalle tai opiskelijalle tuttuja ryhmädynamiikan kiemuroita ja omia vahvuuksiaan tiimityöskentelyssä.
Oli pysähdyttävää huomata, että toisaallakin Euroopassa koulutusasioista puhuttaessa esiin nousee samankaltaisia huolenaiheita esimerkiksi lasten ja nuorten lukuharrastuksen puutteesta. Irlantilainen opettajamme olikin valinnut peräti kaksi kirjallisuus-teemaa paikallisten dublinilaisten haastatteluihin pohjaavien (inquiry-based learning) ryhmäprojektiemme aiheiksi. Muut tehtävänannot koskivat irlannin kieltä ja taidetta. Irlanti ja maan kulttuuri olivat vahvasti läsnä kaikissa kurssin sisällöissä, myös videoesimerkkitapauksissa, joiden avulla näimme, kuinka käsittelemämme metodologiat heräsivät eloon paikallisissa luokkahuoneissa ja millaisia ajatuksia oppilailla itsellään oli noussut oppilaita osallistavista, vastuuttavista tiimityöskentelytavoista. Hieman päivien päätteeksi tuntui, että yhteiselle keskustelulle olisi voinut varata lisää aikaa, mutta onneksi juttua saattoi jatkaa iltaisin ryhmäläisten sekä fish and chips –annosten seurassa vaikkapa pubeissa.
Irlannin kulttuuria – kirjallisuutta, musiikkia ja elokuvaa
Pari päivää kurssin kestosta oli omistettu irlantilaiselle kirjallisuudelle, minkä puolesta puhui se, että maasta on lähtöisin jopa neljä Nobelin kirjallisuuden palkinnonsaajaa. Opiskelimme esimerkiksi W.B. Yeatsin runoja ensin yhteistoiminnallisesti luennoilla, mutta saimme myös tilaisuuden vierailla kattavassa Kansalliskirjaston näyttelyssä, jossa Yeatsin elämä ja hänen työnsä konkretisoituivat huikealla tavalla. Lisäksi tutustuimme irlantilaiskirjailija Edna O´Brienin teokseen ”Country Girls”, josta tehtyä elokuvafilmatisointia analysoimme myös. O´Brienin kirja oli valittu tämän vuoden ”Dublin – One city, one book” –teokseksi ja sen kautta opettajamme tutustutti meidät irlantilaiseen, katoliseen kulttuuriin ja menneisyyteen.
Irlantilainen taidepläjäys sisälsi myös vierailun galleriaan, jossa esillä oli maailmankuulujen Monet´n sekä Renoir´n maalaukset. Näillä retkillä ja taiteen avulla monikulttuurinen ryhmämme hitsautui paremmin yhteen, sillä vietimme suurimman osan päivistä yhdessä. Yhteisiä puheenaiheita oli helppo löytää, olipa kyse sitten eri maiden kulttuurisista perinnöistä tai sosiaalisesta mediasta ja siihen liittyvistä kokemuksista eri puolilla maailmaa. Havaitsimme, että olemassa voi olla taruakin ihmeellisempää totuutta, sillä kurssilla kaksi opettajaa olivat toisistaan tietämättä samalta Ranskan hallitsemalta Réunion-saarelta Intian valtameressä, mutta tapasivat vasta nyt, vaikka toinen opettajista oli opettanut jopa tämän toisen ryhmäläisemme lasta! Maailma on todellakin toisinaan pieni.
Tunteisiin vetoavaa kulttuurien välisyyttä koimme saadessamme kattavasti tietoa Irlannin ja Pohjois-Irlannin konfliktista, joka valitettavasti edelleen näkyy väkivaltaisina pommi-iskuina pohjoisessa. Historia aiheen ympärillä on pitkä ja monimutkainen, tarinat kertovat inhimillisistä menetyksistä, jotka ovat piirtyneet myös eri taiteenlajeihin. Silmäkulmat kostuivat monella tulkitessamme U2:n Sunday, Bloody Sunday –kappaleen sanomaa kuultuamme ensin oikeista tapahtumista lyriikan taustalla. Taiteen tarjoamat keinot ja monipuolinen käyttö opetuksessa olivatkin kurssin mieleenpainuvinta antia.
Hyvinvointia, paljon opittavaa ja uusia ystävyyksiä
Kurssi ylitti odotukseni ja tarjosi ammatillista kehitystä opetusmetodologisista näkökulmista, kielitaidon ylläpitoa, Irlannin kielikulttuurialueeseen tutustumista sekä sosiaalisia kontakteja. Suomalaisen koulujärjestelmän edustajana saattoi hyvillä mielin vastailla lukuisiin koulutuspolkuamme ja opetustamme koskeviin kysymyksiin ja näin jakaa suomalaista tietotaitoa Eurooppaan. Monet eri maista tapaamani kollegat olivatkin joko jo vierailleet maassamme saamassa oppia suomalaisesta koulusta tai olivat vähintään kiinnostuneita tulemaan esimerkiksi English Mattersin järjestämille kursseille Suomeen. Irlantilaisesta koulukulttuurista huomionarvoista oli, että jokaisen oppitunnin aluksi opettaja selkeästi esitti tunnin tavoitteen ja mitä tultaisiin tekemään. Keskustelimme paljon oppilaan/opiskelijan oman äänen kuulemisesta oppimisen lähtökohtana ja nivomisesta opetukseen, joten teemat tuntuivat kovin tutuilta suomalaisen opettajan korviin. Oli ilo olla osa tätä yhteistä eurooppalaista kokemusta ja kiitollisena heitin hyvästit monelle kollegalle, tietäen, että yhteydenpito jatkuu.
Teksti ja kuvat: Teija Hiltunen-Rikkola
oppimiskokemuksia maailmalta 