Opetusmenetelmät – oppimiskokemuksia maailmalta

26.9.2025 Johanna Esittävä taide, Opetusmenetelmät

The Roy Hart Centre for Voice

Erasmus Plus koulutukseni suuntautui Etelä-Ranskaan Sevennien vuoristoon Roy Hart- äänikeskukseen. Olen osallistunut äänityöpajoihin siellä aiemminkin, mutta viime käynnistäni on jo useita vuosia. Paikka on kaukana suurista kaupungeista vehreän luonnon keskellä. Perille päästyäni olin onnesta soikeana jo siitä että olin paikassa, joka on itselleni niin merkityksellinen. Kun kymmenpäiväinen koulutus alkoi, olin yhä vakuuttuneempi siitä että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Kyseessä oli Advanced Pedagogic Group- ryhmän tapaaminen. Se on kolmen vuoden ajan kahdesti vuodessa kokoontuva ryhmä, jossa tänä syksynä osa oli meitä ensi kertaa pedagogisessa ryhmässä olevia, osa taas oli jo kuudetta kertaa paikalla. Nuorin osallistuja oli 32-vuotias, vanhin 65. Meitä oli yhteensä 12.

Asuimme kahden hengen huoneissa ja teimme ruokaa yhteiskeittiössä. Osallistujia oli Suomen lisäksi Ranskasta, Saksasta, Sveitsistä ja Italiasta. Opettajamme olivat kaksi pariskuntaa, jotka edustavat eri Roy Hart-opettajien ikäpolvea. Carol ja Saule ovat 80-vuotiaita ja Edda ja Laurent vähän yli viisikymppisiä. Työskentelykielet olivat englanti ja ranska. Kurssin teemana oli syvä kuuntelu.

Aamut alkoivat kehon ja äänen lämmittelyillä. Niitä veti joko joku opettajista, tai joku pidempään opiskelleista ryhmäläisistä. Viimeisenä aamuna me uusimmat teimme yhdessä improvisoidun alkulämmittelyn. Lämmittelyt koostuivat ringissä tehtävistä fyysisistä harjoitteista, tilassa ryhmänä liikkumisesta tai parityöskentelystä.

Päivä jatkui yksilötunneilla, joilla opettaja työskenteli pienryhmässä yhden oppilaan kanssa kerrallaan, mutta muut neljä olivat todistajina oppilaan kokemukselle ja prosessille. Joskus opettaja saattoi myös pyytää jonkun oppilaan avuksi. Opimme koko ajan myös opettamisesta seuratessamme opettajan tekemistä.

Iltapäivällä lämpimimpään aikaan oli lounastauko. Lämpöasteita oli lähemmäs 30. Lounaan jälkeen oli vuorossa atelier eli työpaja vaihtelevasta teemasta. Ennakkotehtävämme oli ollut opetella ulkoa englanninkielinen runo. Usein iltapäivän työskentely liittyi tekstin luovaan käyttämiseen. Teimme myös kuunteluun liittyviä pariharjoituksia ulkona silmät sidottuina.

Kuuntelu teemana kattoi niin oman sisäisen kuuntelun, kuin vaikkapa käsillä tapahtuvan toisen hengityksen tai lihasjännityksen kuuntelun.

Alkuillasta keskustelimme eri teemoista, esimerkiksi opettamiseen liittyvistä haasteista tai siitä miten Roy Hart Centre toimii ja mitä APG-ryhmä käytännössä tarkoittaa.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla kaikki uudet esittävät muille Personal Storyn, tarinan jossa on jotakin heille syvästi henkilökohtaista. Tarina voi olla ensimmäinen siemen Personal Projectille, joka on esitys, jonka osallistujat valmistavan kolme vuotta myöhemmin viimeiselle kerralle. Omakohtaisen tarinan kertominen oli jännittävää ja monet tarinat liikuttivat kuuntelijoita.

Osa työpajoista, yksilötunneista ja aamulämmittelyistä oli pidempään opiskelleiden näytetunteja, jotka olivat aina opettajien valvomia. Ennen tunnin alkua ryhmästä valittiin kaksi palautteen antajaa, jotka tunnin loputtua puhuivat omasta kokemuksestaan opetuksesta. Edda painotti palautteen annossa kysymysten esittämistä ennemmin kuin väitteiden tai mielipiteiden. Koin palautetilanteet opettavaisina ja hyvin strukturoituina, koska oli selkeää, ketkä palautetta antavat eikä keskustelu mennyt yleiseksi hälyksi.

Päivät olivat fyysisiä ja psyykkisestikin välillä raskaita äänen ja laulun henkilökohtaisuuden takia. Nukkumaan mentiin usein viimeistään kymmeneltä. Yhteiset ja yksinäisetkin retket lähiseudun luontoon tuntuivat tärkeiltä ja palauttavilta. Eräänä iltana ehdotin kolmelle muulle hiljaista kävelyä vuorelle. Kokemus oli ihana. Tuli kuunneltua luonnon ääniä, mutta myös huomattua miten paljon turhaa puhetta suusta tulee ihan muuten vaan.

Tärkeä osa äänityöskentelyä oli myös musiikki. Lauloimme moniäänisiä kappaleita, tällä kertaa georgialaisia. Ne opeteltiin aina korvakuulolta ja niiden laulaminen ryhmässä oli todella nautinnollista. Myös iltaisin kokoonnuimme välillä syömään yhdessä ja laulamaan. Ihmiset eri maista olivat kiinnostuneet kuulemaan millaista suomalainen kansanmusiikki on.

Tällä kurssilla sain myös ensimmäistä kertaa ryhmäopetusta siinä, miten pianoa voi hyödyntää Roy Hart Centre äänityöskentelyssä.

Kurssin aikana meillä oli yksi vapaapäivä. Lähimmässä kylässä on maanantaisin markkinat, joten vapaapäivä sijoittui maanantaille. Ostimme kojuista hedelmiä ja vihanneksia ja istuimme kylän aukion kahvilassa. Iltapäivän minä ja ryhmä muita opiskelijoita vietimme joen rannalla uiden ja piknik-eväitä syöden.

Koska meille kaikille osallistujille ihmisääni on intohimo, syntyi luottamuksellinen ilmapiiri ryhmässä nopeasti ja tunnen nyt saaneeni monta uutta ystävää. Moni heistä on nähnyt minusta laulutunnilla asioita, joita harvempi ystäväni Suomessa on todistanut. Tunnen että olen nyt kokonaisemmin minä, kuin vielä pari viikkoa sitten. Toivon että osaan säilyttää itseni kuuntelun vielä täällä kotonakin. Haluan myös osaltani opettajana jakaa kokemusta kokonaisvaltaisesta hengityksen, äänen, mielen ja kehon yhteydestä, jota Ranskassa koin.

Teksti ja kuvat: Marja Skaffari

9.9.20259.9.2025 Johanna Eurooppalainen identiteetti, Opetusmenetelmät, Soft skills

Mastering Soft skills and Growing Emotional Intelligence using Mindfulness

Erasmus-kurssi Splitissä, Kroatiassa 3.8-9.8 2025

Osallistuin Erasmus+ -kurssille Splitissä, Kroatiassa elokuussa 2025. Teemana oli mm. mindfulness, stressinhallinta ja tunneäly, ja mukana oli osallistujia eri puolilta Eurooppaa. Paljon harjoituksia, keskusteluja ja oivalluksia.

Kroatia- kulttuurien kerrostuma

Kroatia on maa, jossa historia näkyy kaikkialla. Se on ollut osa Rooman valtakuntaa, Venetsian tasavaltaa, Itävalta-Unkaria ja Jugoslaviaa – ja nämä kaikki ovat jättäneet jälkensä rakennuksiin, ruokaan, kulttuuriin ja tapoihin. Nykyään Kroatiassa on noin 3,8 miljoonaa asukasta, ja pääkaupunkina toimii Zagreb. Maa liittyi EU:hun vuonna 2013 ja siirtyi euroon vuonna 2023. Virallinen kieli on kroatia, mutta etenkin nuoret ja turismin parissa työskentelevät puhuvat hyvin englantia.

Kroatia jakautuu kolmeen alueeseen: Keski-Kroatiaan, Slavoniaan ja Dalmatiaan. Kurssi pidettiin Splitissä, joka on Dalmatian keskus ja maan toiseksi suurin kaupunki, noin 160 000 asukkaallaan. Vanhakaupunki on rakennettu keisari Diocletianuksen palatsin raunioille ja koko alue on Unescon maailmanperintökohde.

Split, Kroatia. Kuvalähde: Google Maps, kuvakaappaus 29.8.2025
© Google, Maxar Technologies

Kurssi Splitissä – kulttuureja, keskusteluja ja läsnäolon harjoituksia

Dalmatialle ominaista on välimerellinen ilmasto, rento elämäntyyli ja vahva alueellinen identiteetti. Elokuussa kaupungissa oli runsaasti turisteja. Yksi taksikuski totesi: ”Turistit ovat meille aina tervetulleita.” Lämpötila pysytteli 30 asteen tuntumassa. Paikallinen sanonta ”pomalo”, joka tarkoittaa suunnilleen ”hiljaa hyvä tulee”, kuvaa hyvin paikallista elämänasennetta. ”Pomalo” näkyi myös kurssin rennossa ja kiireettömässä ilmapiirissä, joka tuki läsnäolon ja mielen rauhoittamisen harjoittelua.

Kurssille osallistui yli 50 henkeä eri puolilta Eurooppaa, mm. Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Ruotsista, Suomesta, Tšekistä, Unkarista ja Saksasta. Samanaikaisesti oli useita saman kouluttajatahon Erasmus-kursseja eri teemoilla. Osa ohjelmasta oli yhteinen kaikille ryhmille, kuten yhteiset aloitustilaisuudet ja tietyt harjoitukset. Eri taustat ja kulttuuriset näkökulmat toivat keskusteluihin syvyyttä ja rikastuttivat oppimiskokemusta

Ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli sunnuntai-iltana. Jokaisen osallistujan toivottiin tuovan mukanaan jotain pientä tarjottavaa kotimaastaan. Olin varustautunut Fazerin sinisellä suklaalla, ruislastuilla, lakritsilla ja xylitolipurukumilla – pieni valikoima suomalaisia makuja. Tarkoituksena oli järjestää yhteinen maistelutuokio, mutta valitettavasti se jäi tällä kertaa toteutumatta.

Osa kurssilaisista oli myöhässä, koska raju myrsky esti lentokoneiden laskeutumisen Splitiin. Yksi kurssilaisista, Tamara, kertoi olleensa keväällä oppilaitosvierailulla kotipaikkakunnallani VAAO:ssa – maailma tuntui hetken hyvin pieneltä. Lähetin Tamaran terveiset tenniskaverilleni, joka oli ollut järjestämässä kyseistä vierailua, ja hän lähetti lämpimät terveiset takaisin.

Ensimmäinen tutustumishetki alkoi leikkimielisellä ”euroviisukisalla”, jossa huudettiin eri maiden nimiä ja selvitettiin, mistä maista osallistujia oli eniten. Tämän jälkeen saman maan edustajat esittäytyivät vuorollaan, mikä teki tilaisuudesta hauskan ja lämminhenkisen.

Suomesta mukana olin minä ja kolme muuta osallistujaa: Laura ja Viivi Jyväskylän kesäyliopistosta sekä Teija Seinäjoen kansalaisopistosta. Lauran ja Viivin kanssa sovimme, että he pitävät ensi keväänä yhden luennon opistolla. Luento liittyy digijäämistöön. Teijan kanssa puolestaan kävimme mielenkiintoisia keskusteluja opistojemme käytänteistä.

Kurssin vetäjänä toiminut Dario johdatti ryhmän läsnäolon, stressinhallinnan ja kehotietoisuuden teemoihin tarinallisesti ja innostavalla otteella.

Kurssi oli käytännönläheinen ja kokemuksellinen. Ohjelmassa oli mindfulness-harjoituksia, joogaa, hengitystekniikoita ja erilaisia kehon ja mielen läsnäoloharjoituksia. Teemoina olivat muun muassa stressin säätely, kehotietoisuus ja arjen rauhoittaminen. Darion tapa opettaa oli tarinallinen – hän jakoi paljon omia kokemuksiaan ja kulttuurisia näkökulmia, jotka elävöittivät oppimista ja tekivät tunneista kiinnostavia.

Luokkahuone puistossa – kurssin kohokohta

Kurssin opetustilat vaihtelivat päivittäin eri puolille kaupunkia. Suurin käytännön haaste liittyi opetustilojen löytämiseen – tilat eivät usein sijainneet suoraan kadun osoitteessa, vaan sisäänkäynnit saattoivat olla rakennusten takana tai sivuilla.

Yksi parhaimmista päivistä oli opetuspäivä Marjanin puistossa, laajalla metsämäisellä virkistysalueella. Vaellus mäen huipulle kesti yli puoli tuntia, mutta näkymät palkitsivat.

Kaupunki, historia ja kulttuuri

Kurssilla teimme opastetun kierroksen Splitin vanhaan kaupunkiin ja Diocletianuksen palatsiin – yksi maailman parhaiten säilyneistä palatsikomplekseista. Palatsi ei ole vain museo, vaan elävä osa kaupunkia, jonka muurien sisällä toimii koteja, kahviloita, gallerioita ja kauppoja. Oppaamme johdatti meidät syvälle kaupungin historiaan ja auttoi näkemään, miten vahvasti menneisyys elää Splitin arjessa. Vanhat kiviseinät, kapeat kujat, kahvilat ja meri vieressä – ei ihme, että moni ihastuu kaupunkiin.

Läsnäoloa, oppimista ja yhteyksiä

Viikon aikana opin paljon – sekä mindfulnessin käytänteistä että kulttuurisista eroista ja yhtäläisyyksistä. Split tarjosi oppimiselle ihanteellisen ympäristön: kaupunki, jossa historia, luonto ja nykyaika kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Kurssi muistutti siitä, miten tärkeää on pysähtyä, olla läsnä ja jakaa hetkiä ihmisten kanssa, jotka tulevat eri puolilta maailmaa mutta jakavat saman kiinnostuksen kasvuun, hyvinvointiin ja ymmärrykseen.

Lopuksi. Harjoituksia arkeen

Kurssilla tutustuimme useisiin helppoihin ja hyödyllisiin harjoituksiin, joita voi hyödyntää arjessa hyvinvoinnin tukena. Alla on neljä konkreettista esimerkkiä:

1. Neliapila-harjoitus – omien vahvuuksien tunnistaminen

Tee näin:
Piirrä paperille neliapila. Kirjoita jokaiseen lehteen yksi oma vahvuutesi – esimerkiksi luonteenpiirre, taito tai ominaisuus, josta olet ylpeä.

Tämä harjoitus vahvistaa itsetuntemusta ja muistuttaa omista voimavaroista, erityisesti silloin, kun tarvitset rohkaisua tai tukea.

2. Sateenkaarikävely – väriä ja läsnäoloa arkeen

Tee näin:
Tarkastele ympäristöäsi ja etsi asioita eri väreistä. Mistä näet:
Punaista
Oranssia
Keltaista
Vihreää
Sinistä
Violettia

Voit tehdä tämän kävelyllä, bussimatkalla tai vaikka kotona. Halutessasi voit myös piirtää tai kirjoittaa löytämäsi värit ylös. Tämä harjoitus lisää läsnäoloa, vahvistaa aistihavaintoja ja auttaa pysähtymään nykyhetkeen kiireenkin keskellä.

3. Mindfulness-strategia: 5–4–3–2–1-tekniikka

Tee näin:
Keskity tietoisesti seuraaviin aistikokemuksiin:
🔹 5 asiaa, jotka näet
🔹 4 asiaa, joihin voit koskettaa
🔹 3 asiaa, jotka kuulet
🔹 2 asiaa, jotka haistat
🔹 1 asia, jonka maistat

Voit tehdä tämän missä vain – esimerkiksi stressaavassa tilanteessa, rauhoittuaksesi tai keskittyäksesi. Tekniikka ohjaa huomion kehoon ja ympäristöön, auttaa irrottautumaan huolista ja palauttaa keskittymisen tähän hetkeen.

Harjoitus: Kontrollin ja vaikutusmahdollisuuksien kartoitus

Tavoite:
Tunnistaa, mihin asioihin elämässäsi voit vaikuttaa, mitkä ovat hallintasi ulkopuolella ja mitkä ovat epäselviä. Harjoitus auttaa suuntaamaan energiaa asioihin, joihin sinulla on todellista vaikutusvaltaa.

Ohjeet vaiheittain:

Piirrä iso pilvi paperin keskelle, koko paperin leveydeltä.

Jaa paperi kolmeen alueeseen:

Yläosa: Asiat, joihin voit vaikuttaa tai jotka ovat omassa kontrollissasi.

Keskellä oleva pilvi: Asiat, joista et ole varma – ne voivat olla osin hallittavissa tai tuntua epäselviltä voitko vaikuttaa niihin.

Alaosa: Asiat, joihin et voi vaikuttaa – ne ovat kontrollisi ulkopuolella.

Kouluttaja luettelee erilaisia asioita. Sinun tehtäväsi on arvioida ja kirjoittaa jokainen asia siihen kohtaan paperilla, minne se mielestäsi kuuluu.

Esimerkkejä lueteltavista asioista:

Mitä syön

Energiani päivän aikana

Miten käytän sosiaalista mediaa

Uutiset

Muiden ihmisten mielipiteet minusta

Menneisyys

Tulevaisuus

Sää

Tämä harjoitus auttaa hahmottamaan, mihin asioihin kannattaa keskittyä ja käyttää energiaa. Kun tunnistat asiat, joihin voit vaikuttaa, voit toimia niiden suhteen aktiivisesti. Samalla opit päästämään irti asioista, jotka eivät ole hallinnassasi.

Teksti ja kuvat: Tarja Kiuru

21.11.202421.11.2024 Johanna Esittävä taide, Job shadowing, Opetusmenetelmät

Tanssinopetusta Ranskan Rivieralla – job shadowing Cannesissa/Mouginissa

Kerromme tässä Valkeakoski-opiston tanssinopettajien ja koulutuspäällikön Erasmus+ job shadowing -matkasta Cannesiin.

Sunnuntai 13.10.2024

Lähdimme matkaan Tampereelta kello kahden aikaan aamuyöstä kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää, josta starttasimme kohti Nizzaa.

Lentokoneessa Johanna, Jenna, Sinikka ja Emmi

Saavuimme kauniiseen Nizzaan, jonka lämpö syleili meitä.

Jatkoimme matkaa bussilla kohti Cannesia, jossa hotellimme Novotel Suites sijaitsi.

Kuvia hotellimme läheisyydestä.

Ihastuimme heti viehättävään Cannesiin ja nukahdimme väsyneinä, mutta onnellisina odottaen alkavaa viikkoa.

Maanantai 14.10.2024

Heti aamusta lähdimme kohti ensisijaista matkakohdettamme Pôle National Supérieur de Danse Rosella Hightower- tanssioppilaitosta, joka sijaitsee Cannesin liepeillä Mougins’ssa. Olimme niin innoissamme vierailusta, että emme huomanneet jäädä oikealla pysäkillä bussista pois.

Ylimääräisen lenkin vuoksi saimmekin kokea…

Perillä meidät otettiin lämpimästi vastaan. Pääsimme tutustumaan tanssioppilaitoksen alueella oleviin tiloihin ja saimme kuulla oppilaitoksen toiminnasta.

Oppilaitoksesta löytyy neljä isoa salia, jotka on nimetty perustajajäsenen Rosella Hightowerin sekä ensimmäisten tanssinopettajien Claudie Winzerin, Arlette Castanierin ja Jose Ferranin mukaan. Cannesin keskustassa sijaitsee toinen toimipiste Colmar, jossa on teatterimainen harjoitustila sekä yksi pieni sali.

Seurasimme kahden eri nykytanssiopettajan koreografian harjoitusta aikuisoppilaille sekä klassisen baletin oppitunteja. Olimme todella vaikuttuneita näkemästämme ja into tulevaa viikkoa kohtaan kasvoi.

Tiistai 15.10.2024

Aamu alkoi tutustuen aikuisten aamubalettituntiin, jossa hämmästykseksemme oli mukana hyvin taitavia pitkään ikään ehtineitä tanssinharrastajia. Lounaan jälkeen tutustuimme baletin pedagogiikkaan ja kärkitossutyöskentelyyn eri opettajien johdolla. Illan nykytanssitunnilla pureuduttiin nykytanssin tekniikoihin sellaisten oppilaiden kanssa, joille nykytanssi on vielä melko uutta. Pitkän päivän jälkeen vapaa-aikaa jäi juuri iltapalan verran jäljelle.

Keskiviikko 16.10.2024

Keskiviikko valkeni sateisena ja kaupunkiin oli annettu tulva- ja myrskyvaroitus. Pääsimme kuitenkin jo aamusta oppilaitokselle ja päivän antina oli niin alkeille kuin edistyneille tanssijoille käytännön pedagogisia työkaluja, joita voi soveltaa omassa opetustyössä. Käteen jäi myös ajatus siitä, kuinka opettajan oma persoona vaikuttaa tanssituntien tyyliin ja tempoon. Päivä sisälsi myös opettajien kanssa keskustelua, joissa he avasivat omaa näkemystään opetustyöstä ja tanssista. Sinikka ja Johanna pääsivät vierailemaan tanssitarvikeliikkeeseen ystävällisen toimistosihteerin kyydissä.

Torstai 17.10.2024

Aamulla saimme sähköpostin koululta, jossa ilmoitettiin tuntien peruuttamisesta kaupunkiin annetun tulva- ja myrskyvaroituksen takia. Pohdimme aamukahvilla uutta suunnitelmaa päivään ja päätimme kirjoittaa matkablogia sekä lähteä tutustumaan Nizzaan. Sää oli pilvinen, mutta muuten hyvä. Kiertelimme kaupungilla, söimme hyvin ja ihastelimme Nizzan kauniita rakennuksia. Paluumatkalla rautatieasemalla ilmeni, etteivät junat eivätkä bussit liikennöi ennen seuraavaa iltapäivää punaiseksi muuttuneen säävaroituksen vuoksi. Päätimme turvautua Uberiin ja pääsimme vielä illaksi takaisin hotellille Cannesiin. Yöllä satoi, salamoi ja ukkosti.

Jenna, Johanna ja Sinikka poseeraavat Nizzassa.

Perjantai 18.10.2024

Edellisen päivän tuntiperuutusten takia lukujärjestys oli yllättäen muuttunut perjantain osalta. Pääsimme kuitenkin seuraamaan jälleen sekä baletin että nykytanssin oppitunteja. Kiinnitimme erityistä huomiota siihen, kuinka opettajat työskentelevät kollektiivisesti tuntisuunnitelmien ja -sarjojen suhteen sekä käyvät seuraamassa toistensa opetusta. He ovat kiinnostuneita toistensa työstä ja toimivat tiiviissä yhteistyössä. Pitkän päivän jälkeen Emmi ja Jenna pääsivät vuorostaan vierailemaan paikalliseen tanssitarvikeliikkeeseen ja saivat siellä ystävällistä palvelua.

Tanssitarvikeliikkeestä tarttui mukaan uusia työvaatteita.

Lauantai 19.10.2024

Lauantainakin lukujärjestys oli vielä sekaisin ja meidän onneksemme saimme tilaisuuden nähdä aivan loistavan pas de deux -tunnin, jolla tarkoitetaan baletin parityöskentelyä. Opettajana toimi pas de deux’n huippuammattilainen, joka oli oman balettitanssijan uransa aikana hankkinut erityisosaamista parityöskentelyn saralla. Päivään mahtui toinenkin iloinen yllätys, kun nykytanssitunti olikin improvisaatiotyöskentelyä. Tunnilla korostui se, kuinka improvisaatiota voidaan hyödyntää muun muassa oppimisen syventämisen työkaluna. Loppupäiväksi lähdimme tutustumaan kauniiseen Monacoon.

Sunnuntai 20.10.2024

Heräsimme varhain ja lähdimme junalla Nizzan lentokentälle. Helsinki otti meidät vastaan raikkaalla säällä iltapäivästä.

Yhteenveto matkasta

Vierailumme ylitti kaikki odotuksemme moninkertaisesti. Meidät otettiin ystävällisesti vastaan ja vieraanvaraisuus säilyi läpi koko viikon. Oppilaitoksen kokonaisilmapiiri oli positiivinen ja lämminhenkinen, mikä välittyi sekä oppitunneilla että niiden ulkopuolella. Meistä pidettiin hyvää huolta ja vierailuamme arvostettiin.

Meihin teki erityisesti vaikutuksen ammattitaitoiset opettajat ja laadukas opetuksen taso. Oli selvää, että opettajat suhtautuvat työhönsä intohimolla ja paneutuen. Opettajat yhteistyössä motivoituneiden opiskelijoiden kanssa olivat onnistuneet luomaan turvallisen opetusympäristön, jossa jokaisella on mahdollisuus edetä omalla taitotasollaan sekä pyrkiä kohti täyttä potentiaaliaan. Avaintekijöinä tuntui olevan opettajan antama henkilökohtainen palaute, joka otettiin vastaan ja siitä pyrittiin oppimaan sekä kannustava ilmapiiri, jossa ei tarvinnut pelätä epäonnistumista.

Oppilaitoksen toiminta ja tilat oli suunniteltu vastaamaan tanssin tarpeita. Salit olivat tanssille ihanteelliset, avarat ja valoisat. Jokaisessa salissa oli asiaankuuluvat peilit, tanssimatot, balettitangot ja pianot. Osalla tunneista oli mukana säestäjä. Pianistit olivat taitavia ja perehtyneitä tanssinopetukseen. He olivat luovia ja osasivat vastata opettajien säestystarpeisiin. Live-musiikki elämyksellisyyden lisäksi tukee tanssinopetusta ja siksi säestäjät ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Kaikki tanssitunnit olivat kestoltaan 90 minuuttia tai enemmän, joka takasi sen, että oppitunnilla ehdittiin syventyä tarvittaviin oppisisältöihin.

Erilaisten opettajien ja tanssituntien seuraaminen herätti paljon ajatuksia muun muassa pedagogiikasta ja oli todella antoisaa käydä niitä läpi kollegoiden kanssa keskustellen. Kollegiokeskusteluissa huomasimme ajautuvamme usein hyvin perustavanlaatuisten teemojen kuten yhdenvertaisuuden äärelle ja tarkastelimme opettamiemme tanssilajien oppisisältöjä eri näkökulmista. Syventyminen antoi mahdollisuuden tarkastella omia opetustottumuksia ja -metodeja. Saimme sekä vahvistusta omille toimiville metodeillemme että uusia raikkaita ideoita, joita hyödyntää omassa opetuksessa.

Opimme matkan aikana myös ranskalaista kulttuuria seuraamalla ranskalaisten tapaa toimia, työskennellä ja kohdata ihmisiä niin työpaikalla kuin myös esimerkiksi kadulla, ravintolassa tai asiakaspalvelutilanteissa. Matkamme aikana pääasiallinen kieli oli englanti, mutta erityisesti Emmi ja Sinikka pääsivät myös testaamaan omia ranskan kielen taitojaan. Kaiken kaikkiaan tämä onnistunut matka avarsi näkemyksiä, piristi mieliämme ja laittoi ihastumaan Ranskaan – erityisesti Cannesiin.

Teksti ja kuvat: Jenna Kuivamäki, Emmi Niskala, Johanna Rajanen ja Sinikka Saarela

24.9.202421.11.2024 Johanna Job shadowing, Kestävä kehitys, Kieltenopetus, Opetusmenetelmät

Viron opetusta Tartossa 6.-8.8.2024

Matkustin vihreästi (juna-laiva-bussi) Etelä-Viroon, Tarttoon tutustumaan paikallisen opiston (Tartu Rahvaülikool) toimintaan ja kielenopetukseen. Elokuussa ei vielä varsinaisia opistokursseja ollut, mutta viron opetusta maahanmuuttajille oli tarjolla koko kesän, ja se minua varsinaisesti kiinnostikin. Ensimmäisenä päivänä rehtori esitteli minulle opiston toimintaa (https://rahvaylikool.ee/), joka on varsin samanlaista kuin meilläkin. Ainoa selvä ero on rahoituksessa, sillä he joutuvat toimimaan kuin yksityinen yritys ja päätoimisen henkilökunnan aikaa menee paljon EU:n hankerahojen hakemiseen. Tämän jälkeen yhteyshenkilöni Terje Kruusimaa esitteli minulle tiloja. Opistolla on oma toimitalo, jossa mm. kieliluokat ovat. Koska tilat ovat melko pieniä, eivät ryhmätkään ole kovin suuria. Lounaan jälkeen kävelimme toiseen paikkaan, jossa opistolla on erilaisia taide- ja käsityötiloja. Kesällä näitä tiloja voi käyttää myös kielten opetukseen ja siellä olin mukana A1- ja A2-tason ryhmien opetusta seuraamassa. Viimeisenä päivänä olin jälleen opistotalolla B1-ryhmän mukana tunnilla. Opistolla on myös kolmas tila keskustassa, johon oli juuri saatu uusi opetuskeittiö ja kielten opetukseen oma tilansa, mutta siellä emme ehtineet käydä.

A1- ja A2-tasolla maahanmuuttajien viron opetuksessa on käytössä tätä varten tehty materiaali, joka on opiskelijoille ilmainen (Tule ja õpi ks. https://issuu.com/siseministeerium ). Hauska lisä opiskelijalle on qr-koodilla avattava video, josta voi katsoa kappaleen tekstin näyteltynä. Opiskelijat tulevat kurssille paikallisen TE-toimiston kautta, joka maksaa kurssimaksun. Kun katsoo materiaalia, opetus etenee hyvin rauhalliseen tahtiin. Tämän saatoin todeta tunneillakin. Kielioppia tuntui olevan vähemmän kuin mihin itse on tottunut Suomessa (tosin meilläkin kevennettyjä materiaaleja on, kuten Avain suomeen -kirja).

Koska ryhmät olivat pieniä, erilaiset toiminnalliset tehtävät oli helppo toteuttaa ja opiskelijat niihin mielellään ryhtyivät. Tosin Terje mainitsi, etteivät ukrainalaiset ehkä ole tottuneet niin paljon tällaiseen opetukseen, kuten olen itsekin todennut. Kaikki opiskelijat eivät ole pelkästään ukrainalaisia tai muita maahanmuuttajia, vaan myös Viron venäläisiä, joiden viron kielen taidot eivät ole kovin hyvät. En ole koskaan opiskellut viron kieltä, joten oli mielenkiintoista kokeilla, kuinka paljon ymmärrän opetusta suomen tai muiden kielten pohjalta. Terje puhui loistavaa suomea, muutamat opettajat myös englantia, mutta välillä piti vain ”selviytyä”. Virossa useat opettajat osaavat venäjää, mikä tietysti myös kuului opetuksessa, mutta minua se ei auttanut, koska en venäjää osaa. Hedelmällisintä olivat luonnollisesti keskustelut opettajien kanssa, vaikka heitä ei vielä paljon paikalla ollutkaan.

Tutustuin myös esim. italian kielen materiaaleihin, joita opistossa käytetään. Virossa markkinat ovat pienet, ja heillä on etupäässä käytössä italialaisia oppikirjoja.

Mikään erityisen halpa maa Viro ei enää ole, kuten joskus aikoja sitten. Kävin lounaalla ”kulttuuritehtaan” ravintolassa, jossa hinta oli edullinen, mutta annoskoko ei päätä huimannut. Tartto oli Neuvostoliiton aikana ulkomaalaisilta turisteilta suljettua aluetta, koska siellä sijaitsi pommikoneiden lentokenttä ja mahdollisesti muuta sotateollisuutta. Aparaattitehtaassakin nähtävästi valmistettiin sukellusveneiden osia muiden kodinkoneiden ja sateenvarjojen lisäksi. Kenties myös vieressä sijaitseva hostelli, jossa yövyin, kuului tähän kokonaisuuteen. Nyt aparaattitehtaassa on siis erilaisia ravintoloita, gallerioita yms. Monenlaisia kahviloita ja ravintoloita on Tarton keskustassa, mistä valita ja mm. kahvila Wernerin kakkutiskin edessä meni sormi suuhun, kun niin monta herkkua oli tarjolla.

Tartto on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki, mikä näkyi mm. Emajoen rantakadulla erilaisina tapahtumina ja konsertteina. Tartto on sopivan pieni (n. 100 000 asukasta) yliopistokaupunki, joka näytti minulle niin aurinkoisen kuin sateisenkin puolensa.

Enkelinsilta, Otium reficit vires = Lepo palauttaa voimat

Teksti ja kuvat: Ruut Kataisto

7.8.2024 Johanna Eurooppalainen identiteetti, Kieltenopetus, Kulttuurihistoria, Opetusmenetelmät

Espanjanopettaja Baskimaassa: Erasmus+ -matkani Bilbaoon ja San Sebastiániin 4.-11.5.2024

Espanjan eri maantieteelliset, kielelliset, gastronomiset ja ylipäänsä kulttuurilliset kasvot saivat uutta lisäsisältöä tutustuessani Baskimaahan toukokuussa 2024. Atlanttiset lehtimetsät, vaikeakulkuiset vuoriketjut, arkkitehtuuri punaruskeine tiilikerrostaloineen ja lukuisat venepoukamat saivat ajatukseni Bilbaoon saavuttaessa pikemminkin Etelä-Norjaan ja miltei epäilin, olinko varmasti matkannut Espanjaan, kun perinteistä kuivempaa maisemaa palmuineen ja valkoisine kalkkitaloineen ei katseeni havainnut. Alkuihmettely meni kuitenkin pian ohi nähdessäni ensimmäisen palmun kaupungin eräässä rantapuistossa😊.

Matkalaukkuni ei ehtinyt Schipholista mukaani, joten voin kävellä kevyesti selkeässä Bilbaon keskustassa jo heti lentokenttäbussista jäätyäni.

Kaupungin kuuluisa maamerkki Guggenheim-museo oli helppo löytää. Mielikuvitustani ruokkivat museon eri teokset mm. Warholilta, mutta suurimman annin antoi ehdottomasti itse rakennus jokimaisemineen ja useine siltoineen. Ulkoympäristön näyttävyyden kruunasi museon vieressä oleva kukista ja teräksestä koostettu taideteos The Puppy.

Bilbao on ollut vanha merellinen kauppa- ja teollisuuskaupunki, joka on laajentunut dynaamiseksi ja aikaansa seuraavaksi kansainväliseksi taide- ja arkkitehtuurikaupungiksi. Monet isoista ja erityisesti matkailijalle tärkeistä rakennuksista kuten linja-autoasema sijaitsevat maan alla. Jalkapallo on täälläkin päin Espanjaa hyvin näkyvästi esillä ja paikallisen jalkapallojoukkueen Athletic Bilbaon kotistadion sijaitsi hotelliani vastapäätä. Bilbao vaikutti hyvin lapsi- ja perheystävälliseltä kaupungilta, jossa lapset näkyivät ja kuuluivat kulkevan sulavasti ja kohteliaasti erilaisin menopelein keskustassa. Erityisesti lapsiperheille suunnattuja tapahtumia, aktiviteettejä ja leikkikenttiä oli useita. Baskimaalta jäi mieleen yleisesti myös baskien urheilullisuus, sillä molemmissa kaupungissa harjoiteltiin ja kisailtiin erityisesti kestävyysurheilua niin soudussa, juoksussa kuin pyöräilyssä.

Varsinaiseen päämatkakohteeseeni eli noin sadan kilometrin päässä Bilbaosta sijaitsevaan San Sebastiániin lähdin seuraavan päivänä bussilla. Kuljettaja ei liikaa jarruja kuluttanut ja ainakin kiemurtelevissa vuorensolissa vauhti tuntui hurjalta. Majoitukseni sijaitsi kaupungin keskustassa, josta Tandem-kielikouluun oli kahden kilometrin kävelymatka. Kurssi oli kohdistettu ei-natiiveille espanjanopettajille ja minua oli informoitu jo etukäteen, että kurssin ajankohdan vuoksi olisin ainut osallistuja kyseisellä viikolla. Otin yksilöopetuksen kuitenkin etuoikeutena ja keskityin monipuoliseen vuorovaikutteisuuteen.

Kurssilla opettivat useat paikalliset opettajat ja jokaisella oli asiaankuuluvasti omat toimintatapansa. Koin ilmapiirin tunneillani olevan kollegiaalinen ja mielipiteitäni kuunneltiin kiinnostuneesti. Luonnollisesti heidän antamansa vinkit, selitykset ja tehtävät on kirjattu ylös; hyväksi havaittuja käytänteitä sisällytän opetukseen tilanteittain esim. kulttuurin ja kieliopin saralla. Jokaisen opintokurssin jälkeen jää koettuja asioita ja vaikutelmia hautumaan mieleen pitkäksi aikaa. Kielikoulun monenikäiset opiskelijat ovat peruskielikursseille tullessaan hyvin eri tasoisia ja edustavat hyvin erilaisia kulttuuritaustoja. Mielestäni koulun opettajat osasivat mukauttaa opetuksensa seuraamilleni ryhmille niin, että jokainen kurssilainen sai mahdollisimman hyvän annin tasollaan. Kursseille voi tulla mukaan minä maanantaina hyvänsä.

Luokkaopetuksen lisäksi oli mahdollista osallistua retkille. Olin mukana kaupunkikävelyllä, kauppahallissa ja pinchoilla yhdessä muiden kielikoululaisten ja oppaiden kanssa. Koska viikko on lyhyt aika näinkin laajaan ohjelmasisältöön, en ehtinyt esim. lähteä ihailemaan vanhoja baskialuksia Pasaia-satamakaupunkiin enkä vielä opetellut surffaamaan. Rantakatua juostessani laji näytti hyvinkin helpolta😊 ja surffaajien oma ranta la Zurriola viihtyisältä ja nuorekkaalta. Ympärillä olevat värikkäät talot loivat rennon ilmapiirin; surffaajien varusteita ja vaatteita myyviä liikkeitä oli kaupungissa useita. Kaupungin kansainvälisesti tunnettu ylpeydenaihe on kuitenkin kuvassa keskellä näkyvä la Concha-uimaranta, jolla ihmiset ovat viihtyneet jo vuodesta 1929 ja jonka sanotaan pohjustaneen nykyisen rantalomaperinteen muuallekin. Kaupungin tyylikkäissä rantamaisemissa ovat viihtyneet myös Espanjan kuninkaalliset ennen ja nyt. Rantakadun tunnelma oli hyvin kansainvälinen ja erityisesti elokuvafestivaaliaikaan syyskuussa ihmisvilinästä voisi bongata kansallisia ja kansainvälisiä tähtiä. Ravintoloiden ja kahviloiden hintataso oli yllättävän kohtuullinen.

Baskimaan ilmasto on hyvinkin sateinen, erityisesti muuhun Espanjaan verrattuna, ja toukokuussa lämpötilat vaihtelivat +14 ja +26:n välillä. Biskajanlahdelta puhaltava merituuli voi olla ankara. Välillä oli parempi unohtaa sateenvarjo ja turvautua mieluummin kuoritakkiin. Meren äärellä on lukuisia taideteoksia paikallisilta taiteilijoilta ja erityisesti kuvanveistäjä Chillidan omintakeinen tyyli tuli tutuksi monissa yhteyksissä. Paikallisessa taiteessa ja käsitöissä toistuvat usein meri-, laiva- ja yleisesti luontoaiheet. Merenkulun merkitys on ollut ja on edelleen tärkeä kulttuurillisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti.

Lopuksi on vielä mainittava erikseen baskilainen ruokakulttuuri. Kiertäminen pintxo-ravintolasta toiseen on Baskimaalle tyypillinen perinne. Paikalliset, usein pienet ja ulkopuolelta huomaamattomat ravintolat, ovat erikoistuneet omiin valttikortteihinsa, joista ne tunnetaan. Ohessa nautitaan yleensä paikallisia juomia eli siidereitä ja txacoli-valkoviiniä. Makumuistoihini jäivät pinchojen lisäksi mm. herkullinen juustokakku ja monipuoliset leipomotuotteet yleensä sekä suklaasta tehdyt taidemakeiset.

Kotimaahan palatessani näin lentokentällä erään yrityksen mainossloganin: ”Thinkers, do your thing”. Pidin sitä osuvana ja kannustavana lopetuksena matkalleni. Aina tulisi olla aikaa, voimaa ja rohkeutta ajatella uusia asioita uusista näkökulmista ja toteuttaa tekemisiään sen mukaan. Mitä tuoreemmille ja pohdiskelua herättävimmille ajatuksille altistuu yksin ja yhdessä, sitä parempaa ja mielekkäämpää on varmasti myös tekeminen.

Kiitos mukavista tuumaustuokioista, Baskimaa!

¡Muchas gracias! = Eskerrik asko!

Teksti ja kuvat: Päivi Niemelä

7.8.20247.8.2024 Johanna Opetusmenetelmät, Teknologia

Approaching Multicultural Issues and Mixed Ability Classes, Praha, Tšekki

Osallistuimme Prahassa 20. – 24. toukokuuta 2024 Erasmus+ kurssille Approaching Multicultural Issues and Mixed Ability Classes. Kurssin järjestäjä toimi ITC International Training Center. Valkeakosken kaupunginkirjastolta kurssille osallistui kaksi työntekijää – Iina ja Kati. Lähdimme hakemaan kurssilta vinkkejä ja ideoita koululais- sekä erityisryhmien kirjastovierailujen sisältöä sekä osallistavaa tapahtumatuotantoa varten. Halusimme myös saada pedagogista osaamista ja parantaa omaa puhuttua englannin kielen taitoamme.

https://www.itc-international.eu/erasmusplus/approaching-multicultural-issues-and-mixed-ability-classes

Sunnuntai 19.5.2024

Matkamme kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää alkoi sunnuntaina 19.5. kello kymmenen maissa aamupäivällä. Matkustimme bussilla suoraan lentokentälle. Jännitystä oli ilmassa ja odottelimme lentokentällä usean tunnin ajan – tunnollisina olimme paikalla hyvissä ajoin. Odotellessamme tutustuimme tarkemmin kurssin aikatauluun ja sisältöön, tutkimme Prahan matkaoppaita ja suunnittelimme viikkoa. Lyhyt kahden tunnin lentomatka sujui ilman suurempia ongelmia, vaikka Prahan yllä kierteli useampi ukkosrintama. Saavuimmekin ukkosmyrskypilvien keskeltä Prahan lentokentälle.

Bussimatka lentokentältä hotellia lähellä olevalle rautatieasemalle Hlavní Nádražílle oli helppo, ja hotelli löytyi mukavan viidentoista minuutin kävelymatkan jälkeen. Saavuimme hotellille (ibis Praha Wenceslas Square) hieman matkasta ryytyneinä ja toivoimme pääsevämme rentoutumaan, mutta maksun kanssa oli ongelmia, sillä halusimme maksaa hotellin heti saavuttuamme käteisellä. Olimme varmistaneet etukäteen hotellista, että tämä järjestely käy, mutta paikan päällä heidän järjestelmänsä asetti kapuloita rattaisiin. Maksu saatiin kuitenkin suoritettua ja väsyneet matkalaiset pääsivät lepäämään moderniin hotellihuoneeseen. Hissi oli hieman pelottava (sinne jäi yksi porukka jumiinkin), joten käytimme portaita. Hissiä lukuun ottamatta hotelli vaikutti modernilta, siistiltä ja rauhalliselta.

Maanantai 20.5.2024

Maanantaina aloitimme päivämme hotellin aamiaisella. Aamiaisvalikoima oli laaja ja myös kasvissyöjälle löytyi mukavasti erilaisia vaihtoehtoja. Aamiaisravintola oli sisustettu viihtyisästi useilla viherkasveilla sekä katosta roikkuvilla kattiloilla.

Aamiaisen jälkeen suuntasimme lähikaupan kautta kurssipaikalle. Kurssilla oli yhteensä 20 osallistujaa neljästä eri maasta; Suomesta (me), Tanskasta, Espanjasta ja suurin osa Romaniasta.

Ensimmäisen päivän aiheena oli osallistaminen, osallisuus sekä tasa-arvo luokassa ja opetuksessa. Aloitimme kurssipäivän tutustumisharjoituksilla, joita opettajamme Petra Vallin selitti käyttävänsä oppilaiden kanssa. Saimmekin tutustumisleikeistä monta hyvää vinkkiä esimerkiksi kirjaston koululuokkien vierailuihin ja varhaisnuorten kerhoon.

Teimme muun muassa ladybird-harjoituksen, jossa piirsimme ryhmässä leppäkertun kuudella täplällä ja kuudella jalalla. Ryhmässä meidän piti keskustella ja selvittää, mitä yhteistä ryhmäläisillä on (nämä piirrettiin täpliin) ja mitä harrastuksia tai ominaisuuksia vain yhdellä ryhmän jäsenellä on (nämä piirrettiin jalkoihin nimen kera). Lopuksi jokaisen ryhmän aikaansaannos vietiin toiselle ryhmälle ja heidän piti kuvista päätellä mitä ryhmä oli tarkoittanut. Heti alussa meille painotettiin (ja tämä jäikin parhaiten kurssilta mieleen), että osallistaminen ja tasa-arvo eivät hyödytä vain erityistarpeisia oppilaita vaan koko luokkaa. Sama pätee mielestämme myös kirjaston tarjoamiin palveluihin ja koululaisvierailuihin – sisältö pitäisi järjestää siten, että se on kaikenlaiset asiakkaat huomioonottavaa.

Päivän lopuksi meillä oli kolmen tunnin ohjattu kaupunkikierros kävellen. Oppaamme oli erittäin mukava ja kertoi Tšekin historiasta mukaansatempaavasti. Näimme kierroksella muun muassa Prahan astronomisen kellon, Kaarlen sillan, Il Commendatore -patsaan ja juutalaiskorttelin (sisälle emme menneet pääsymaksun vuoksi). Näimme myös Prahan yleisen kirjaston (Městská knihovna v Praze), jonne oli monen metrin jono sisällä olevan hienon kirjarakennelman vuoksi – kaikki haluavat kuulemma ottaa kyseisestä rakennelmasta kuvan.

Tiistai 21.5.2024

Toisen kurssipäivän aiheena oli monikulttuurisen ja kulttuurienvälisen kasvatuksen tai opetuksen ero. Aiemmin Euroopassa on puhuttu monikulttuurisuudesta ja monikulttuurisesta kasvatuksesta (termi määritellään erilaisten kulttuurien sietämisen “tolerance” tai hyväksymisen “acceptance” kautta), mutta nykyään käytetään mieluummin termiä “intercultural education” kulttuurienvälinen kasvatus. Tavoitteena on kulttuurien välinen kunnioitus sekä dialogi, ei pelkästään erilaisten kulttuurien hyväksyminen.

Teimme ulkona harjoituksia (“cross the river” ja “Little Red Riding Hood”) aiheeseen liittyen. Cross the river harjoituksessa Petra laittoi maahan keltaisen nauhan ja pyysi kaikkia siirtymään nauhan toiselle puolelle. Tämän jälkeen hän lausui väittämiä (esimerkiksi “Minulla on lemmikki”, “Osaan puhua kahta eri kieltä”, “Haluan elää onnellisena”). Jos väittämä oli omalla kohdalla totta, piti siirtyä keltaisen nauhan toiselle puolelle. Harjoituksen ideana oli huomata, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyvin samanlaisia, vaikka tietysti joitain erojakin on. Loppupäiväksi siirryimme sisätiloihin ja jatkoimme harjoituksia.

Piirsimme paperilla olevaan ihmishahmoon itselle tärkeitä kieliä (piti piirtää kieltä symboloiva kuva) ja tämän jälkeen jakauduimme ryhmiin kertomaan omista kielistämme. Ideana oli huomata, että jokaisella on suhde useampaan kieleen ja täten kulttuuriin. Ajatus oli myös vahvistaa eurooppalaista identiteettiä.

Petra puhui meille puolen tunnin ajan pelkästään tsekiksi – meidän tuli opetella erilaisia geometrisiä muotoja tsekin kielellä ja koittaa vastata opettajan kysymyksiin. Tarkoituksena oli asettua sellaisen oppilaan asemaan, joka ei puhu äidinkielenään opetuksessa käytettävää kieltä. Kokemus oli silmiä avaava ja saimme hyviä vinkkejä, mitä kannattaa hyödyntää kirjastossa esimerkiksi ukrainalaisten asiakkaiden kirjastovierailulla: toistoa, kuvia, kuva-sanalistoja, eleitä ja kannustavaa asennetta.

Koitimme kirjoittaa muotojen nimiä ulkomuistista

Kurssipäivän jälkeen suuntasimme Academia-kirjakauppaan, josta Iinan mukaan tarttui tsekin sanakirja. Poikkesimme myös kirjakaupan yläkerrassa olevaan viihtyisään, mutta melko täynnä olevaan kahvilaan.

Keskiviikko 22.5.2024

Mizou.com -tekoälypalvelu

Kolmannen kurssipäivän aiheena oli tekoäly. Tästä päivästä saimme kaikista eniten vinkkejä kirjastoa ajatellen ja aiommekin jatkossa hyödyntää tekoälyä tapahtumasuunnittelussa. Päivän kouluttajana toimi Smriti Vasistha. Saimme kokeilla erilaisia tekoälypalveluita, kuten ChatGPT, Copilot, Magicschool.ai ja Alayna.us. Tutustuimme myös interaktiiviseen kirjoittamisen ja lukemisen tekoälyalustaan Mizou.comiin sekä musiikintuottamisen tekoälypalveluun Suno.ai:n. Kaikkia näitä aiomme jossain kohtaa kokeilla kirjaston koululaisvierailujen suunnittelun sekä tapahtumatuotannon apuna käytännössä.

Käsittelimme myös UDL:lää (Universal Design for Learning), jonka mukaan jokainen käsittelee tietoa eri tavalla ja eri kanavien kautta riippuen päivästä ja tilanteesta. Opetuksessa (ja miksei myös kirjaston opetustilanteissa) kannattaakin käyttää erilaisia oppimistapoja tukevia materiaaleja; näköä, kehoa, tuntoaistia, kuuloaistia jne. hyödyntävää materiaalia.

Erilaisia oppimistapoja ja termien selitykset

Saimme kotitehtäväksi suunnitella monikulttuurisen projektin käyttäen apuna tekoälyä. Me suunnittelimme hotellille päästyämme tapahtuman 7-luokkalaisille “Cultural Heritage Fair” yhteistyössä kirjaston ja koulujen kanssa. Suunnittelimme siis vapaasti käännettynä Kulttuuriperintömarkkinat, jonka voisimme itseasiassa jossain kohtaa toteuttaa käytännössä. Käytimme suunnittelun apuna ChatGPT:tä.

Kurssin ohjelmassa oli mainittu myös pelit ja pelillisyys oppimisen tukena, mutta näitä ei harmiksemme käsitelty juuri lainkaan kurssin aikana. Tästä annoimme myös palautetta, sillä pelit ja pelaaminen ovat hyvin yleisiä varsinkin nuorten keskuudessa ja olisimme mielellämme halunneet oppia aiheesta lisää.

Kurssin jälkeen suuntasimme japanilaiseen ravintolaan nimeltä Chiaki, jonka bongasimme Google Mapsin kautta. Ravintola oli suloinen ja ruoka maittavaa. Tämän jälkeen päivämme jatkui itsenäisen retken merkeissä Antonín Dvořák -museossa. Museossa oli onneksemme hiljaista, joten saimme tutustua nähtävyyksiin omassa rauhassa. Päivän lopuksi kävimme vielä hieman kiertelemässä ja kurkkaamassa Faustin talon.

Torstai 23.5.2024

Neljäntenä kurssipäivänä käsittelimme RWCT-metodia (reading and writing for critical thinking). Teimme käytännön harjoituksia, joiden avulla oppilaita voi innostaa ja kannustaa kriittiseen ajatteluun kirjoittamisen ja lukemisen avulla. Teimme muun muassa aakkostaulukon EU:sta. Meille oli tehty valmiiksi taulukko, jossa oli kaikki aakkoset ja meidän piti ryhmässä keksiä jokaisesta kirjaimesta EU:ta kuvaava sana. Lopuksi opettaja Petra teki fläppitaululle yhteenvedon ja yhdessä ryhmittelimme kaikkien ryhmien sanat erilaisten alaryhmien alle. Kokeilimme myös kyllä/ei -metodia. Saimme uudelleenkäytettävät, pienet tussitaulut, jonka toiselle puolelle kirjoitimme kyllä “yes” ja toiselle ei “no”. Petra kertoi erilaisia väittämiä liittyen Tsekkiin ja ryhmän piti lyhyen keskustelun jälkeen nostaa taulu esille joko kyllä tai ei puoli opettajan suuntaan.

Kurssipäivän päätyttyä vierailimme antikvariaatissa nimeltä Kant. Halusimme myös käydä tutustumassa ensimmäisenä päivänä ulkoapäin nähtyyn Prahan yleiseen kirjastoon (Městská knihovna v Praze). Jono kirjatornin luokse oli tällä kerralla lyhyt, joten jäimme jonottamaan ja napsaisimme kuvan somekuuluisasta tornista. Kiersimme myös kirjaston sisällä hakemassa inspiraatiota ja ideoita Valkeakosken kirjastoa ajatellen.

Perjantai 24.5.2024

Viimeisenä kurssipäivänä jatkoimme RWCT-metodin parissa. Teimme muun muassa erilaisia runoja, joiden tarkoitus on laajentaa sanavarastoa ja saada oppilaat miettimään asioita monelta eri kantilta. Kuvan esimerkkirunossa saimme valita ryhmässä aiheen (meille valikoitui koulu), josta piti kirjoittaa cinquain-runo, jossa ensimmäiselle viivalle kirjoitetaan aihe, seuraavilla kahdelle adjektiivit, seuraavalle kolmelle verbit ja neljälle riville neljästä sanasta koostuva lause. Ensimmäiseen osioon kirjoitettiin positiivia sanoja, toiseen osioon negatiivisia.

Osa osallistujista joutui poistumaan jo heti kahdentoista aikaan, sillä heidän piti ehtiä lähtöselvitykseen ja paluulennolle. Viimeisen päivän teoriaosuus jäi tämän vuoksi hieman suppeammaksi verrattuna muihin päiviin. Teorian jälkeen jaettiin kurssitodistukset ja otettiin paljon yhteiskuvia. Paikalle jääneet saivat myös esitellä omat projektinsa, jotka suunniteltiin itsenäisesti keskiviikkona. Me esittelimme meidän Cultural Heritage Fair –tapahtuman.

Hyvästelimme haikein mielin kurssilaiset ja suuntasimme loppupäiväksi Kansallismuseoon “Národní muzeum”. Lippuun sisältyi sisäänpääsy kahteen eri rakennukseen. Museon näyttelyt olivat upeita ja katsottavaa sekä tutkittavaa oli todella paljon.

Saimme päivän päätteeksi myös huonoja uutisia – paluulentomme peruttiin. Saimme kuitenkin heti ehdotuksen uudesta lennosta vaihdolla Frankfurtin kautta, jonka kävimme hyväksymässä Finnairin palvelussa.

lauantai 25. – sunnuntai 26.5.2024

Matkamme sai lennon peruuntumisen myötä hieman kurjemman lopun. Vaikka saimme korvaavan lennon Saksan kautta, lentomme Prahasta ei päässyt lähtemään ajallaan, joten myöhästyimme Frankfurtin päässä jatkoyhteydestä. Seuraava lento Helsinkiin lähti vasta klo 21:50. Kaikkien käänteiden ja loputtomilta tuntuneiden tuntien jälkeen saavuimme Helsinki-Vantaan lentokentälle sunnuntaina 26.5. klo 01:15. Yön vietimme lentokenttähotellissa ja heti aamusta suuntasimme junalla kohti Tamperetta ja siitä Valkeakoskelle.

Loppuyhteenvetona voimme todeta, että kurssin sisältö oli mielenkiintoinen, saimme hyviä vinkkejä, joita voimme hyödyntää työssämme kirjastossa, kurssikaverit olivat erittäin mukavia ja Praha kaikessa mystisyydessään ja kuhinassaan mahtava (paluumatkan vastoinkäymisistä huolimatta)! 🙂

Teksti ja kuvat: Kati Leppäkoski ja Iina Lehtiniemi

30.5.2024 Johanna Opetusmenetelmät, Soft skills

Positiivista psykologiaa Barcelonassa

Osallistuin Barcelonassa 13. – 18. toukokuuta 2024 Erasmus+ kurssille nimeltään Design the Positive: Positive Thinking, Positive Communication and Positive School Space. Kurssin järjestäjä oli Europass Teacher Academy. Osallistujia oli yhteensä 14 eri maasta kuten Saksasta, Portugalista, Italiasta Kroatiasta sekä Suomesta. Suomea edustivat Valkeakoski-opiston lisäksi Tampereen seudun työväenopisto ja Sastamalan Opisto.

Kurssipaikka oli Barcelonan keskustassa osoitteessa Rambla Catalunya 15. Kurssin sijainti oli hyvä. Keskustan pääkadulla oli tarjolla lukuisia lounaskahviloita ja ravintoloita. Hotellimajoitus oli puolen tunnin kävelymatkan päässä vähän sivummalla, mikä oli hyvä valinta. Sijainti oli rauhallinen ja metrolla pääsi hyvin koulutuspaikkaan.

Kouluttajana toimi Maria Del Monte, joka on kotoisin Argentiinasta. Kurssilla käytiin läpi positiivisen psykologian teoreettista taustaa sekä toiminnallisia harjoituksia sopivasti rytmitettynä. Opetus tapahtui englannin kielellä vahvistaen kielitaitoa.

Positiivinen psykologia on hyvinvointia ja onnellisuutta tutkiva psykologian alaan kuuluva poikkitieteellinen tutkimussuuntaus. Positiivisen psykologian kantaisänä pidetään yhdysvaltalaisprofessori Martin Seligmania. Hän piti psykologista tutkimusta liian ongelma- ja sairauskeskeisenä hyvinvoinnin edistämisen sijaan.

Positiivinen psykologia on keskittynyt siihen, kuinka ihminen voi elää mahdollisimman hyvää, onnellista ja merkityksellistä elämää. Vaikuttavia sisältöjä hyvinvoinnin ja kukoistuksen lisäämiseen ovat myönteiset tunteet, laadukkaat ihmissuhteet, unelmien ja tavoitteiden tavoitteleminen, läsnäolo ja uppoutuminen, hyvinvoiva keho, omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen sekä elämän merkityksellisyyden ja merkityksellisten elämänsisältöjen vaaliminen. Tutkimus keskittyy ennaltaehkäiseviin mielenterveystaitoihin ja hyvinvoinnin vahvistamiseen, joihin on löydetty erilaisia harjoitteita, joiden avulla omaa ja muiden hyvinvointia on mahdollista edistää.

Seligman on kehittänyt positiivisen psykologian pohjalta yleisen hyvinvoinnin mallin ns. PERMA -mallin. Merkityksellinen elämä koostuu viidestä osa-alueesta 1) myönteisyydestä (positive emotions), 2) uppoutumisesta (engagement), 3) ihmissuhteista (relationships), 4) merkityksestä (meaning) ja 5) aikaansaamisesta (accomplishments).

Teoreettisen tiedon lisäksi teimme useita toiminnallisia harjoituksia, jotka syvensivät oppimista. Osallistuimme aktiiviseen oppimisprosessiin, jossa keskityttiin myös henkilökohtaiseen kokemukseen ja itsereflektointiin, yhdistämällä kognitiivisia ja emotionaalisia elementtejä oppimisprosessin helpottamiseksi ja uuden tiedon pitkäaikaisen säilymisen varmistamiseksi. Kurssilla opimme lisäämään positiivista ajattelua, kiitollisuutta, huumoria sekä toteuttamaan erilaisia mindfulness-harjoituksia.

Mindfulness- harjoitus. Värikynällä piirrettiin aaltoja hengityksen tahdissa. Neljään laskien sisäänhengityksellä ja seitsemään laskien uloshengityksellä musiikin soidessa taustalla.

Harjoitus tunteet. Henkilö kertoo tilanteen ja muut näyttävät kortin, minkä he ajattelevat kuvaavan henkilön tunteita. Henkilö valitsee niistä sopivimman.

Lauantain kurssipäivänä käytiin tutustumassa kulttuurikohteisiin valinnan mukaan. Barcelona kaupunkina on vaikuttava lukuisine nähtävyyksineen.

La Model, yksi Espanjan suurimmista vankiloista oli aivan hotellimme vieressä. Se rakennettiin vuosien 1881 ja 1904 välillä, ja sinne oli tuomittu suuri määrä poliittisia toisinajattelijoita.

La Pedrera (1905) Antoni Gaudin suunnittelema talo varakkaan Milà-perheen muodikkaaksi kodiksi.

Barcelona kaupunkina ja kurssi oli antoisa kokemus. Kurssin järjestelyt toimivat erinomaisesti. Opin erilaisia harjoitteita, joita voin soveltaa omassa elämässäni, työyhteisössä sekä opettamassani Virkeän mielen kerhossa.

Teksti ja kuvat: Tarja Kiuru

27.9.202327.9.2023 Johanna Musiikinopetus, Opetusmenetelmät

Estill Voice –symposium Wienissä 2-4.8.2023

Estill Voice Training on laulunopetusmalli, jonka on luonut amerikkalainen laulajatar Jo Estill. Se perustuu äänen fysiologiaan ja äänenkäytössä tarvittavien lihasten tietämykseen. Tämä tieto mahdollistaa turvallisen ja tyyliin sopivan äänentuoton. Estill-laulunopetusmallin asiantuntijat tapaavat vuosittain Symposiumissa, joita pidetään eri puolilla maailmaa, tällä kertaa paikkana oli Itävallan pääkaupunki Wien.

Matkani Wieniin alkoi ti 1.8 ja tapasin lentokentällä ystäväni Sallan ja Kristiinan Helsingistä, heidän kanssaan olimme varanneet majoituksen. Olemme opiskelleet Estill-Master Trainereiksi usean vuoden ajan ja näin tulleet toisillemme tutuiksi.

Wienin majapaikkaan päästyämme tutustuimme lähiseutuun ja illalla meillä olikin jo tapaaminen muiden Estill-kurssilaisten kanssa. Koulutuspaikkana oli Das Muth – Wiener Sängerknaben konserttisali, joka oli akustiikaltaan, tekniikaltaan ja myös muilta osin ensiluokkainen.

Keskiviikko 2.8.2023

Keskiviikko oli ensimmäinen varsinainen koulutuspäivä. Yleisesti ottaen koulutuksen anti oli monipuolinen ja mielenkiintoinen. Kuulimme uusia tutkimustuloksia äänestä ja sen käyttämisestä ja ruokatuntien aikana oli myös mahdollisuus kuulla aivan upeita lauluesityksiä.

Symposium alkoi Styrian Voices- kuoron esityksellä. Kuoroa johtaa Estill-ohjaaja Patrik Thurner ja hän käyttää Estill-asiantuntemustaan hyödyksi kuoron soinnin löytämisessä. Meidät toivotettiin tervetulleiksi wieniläisten järjestäjien toimesta jodlauksella, jota sitten itsekin pääsimme kokeilemaan.

Päivän muita aiheita olivat poikakuoron ohjaaminen, miten löytää esiintyjän identiteetti, miten käsimerkit (motor learning) vaikuttavat oppimiseen ja Estill-opetus yliopistossa ja opettajan koulutuksessa. Brittiläinen näyttelijä Gemma Boaden kertoi Estill-mallin vaikutuksista hänen työhönsä ja tulkintaan omassa monologi näytelmässään. Saimme tietoa Estill-traditiosta kuorokentällä ja nuotinlukemiseen suhteessa äänikvaliteetteihin.

Hauskaksi lopuksi kuulimme miten Beatboksaajat käyttävät ääntään. Tässä esittelijöinä olivat Patrik Thurner, joka osasi kääntää asiat Estill-kielelle ja esimerkit esitti Beatboksauksen maailmanmestari Ivory Parker. Tietenkin pääsimme myös itse kokeilemaan tämän tekniikan saloja.

Ruokailun väliaikaohjelmana esiintyivät Barbara Schutting Itävallasta ja Ariane Indira Messmer sveitsistä. Barbara oli ollut opiskelemassa myös Suomessa Metropoliassa ja oli tulossa vaihtoon Suomeen tänä syksynä.

Torstaina 3.8.2023

Toinen päivä jatkui jälleen das Muthin salissa. Mielenkiintoisia aiheita oli monia. Kuulimme pitkittyneen koronan hoitamisesta ja kuntoutuksesta hengitys- ja ääniharjoitteilla. Maailman musiikin tuulahduksia tarjosivat meille esitykset bulgarialaisesta naiskuorolaulusta ja etelä korealaisten Pansori-laulajien äänenkäytöstä sekä tutkimus brasilialaisen ja kuubalaisen laulutradition eroista.

Päivän visuaalisin esitys oli 3D-mallennus ääntöväylästä ja sen toiminnasta. Saksalaiset tutkijat Stefanie Rummel ja Fiona Stritt olivat tutkineet ääntöväylän liikkeitä, kun lauletaan Estill-mallin mukaisesti kuudella eri kvaliteetilla. Nykytekniikka antaa täysin uuden ulottuvuuden tutkimukseen ja oli varsin mielenkiintoista seurata mitä muutoksia ääntöväylässä tapahtuu, kun lauletaan eri tyylilajeissa. Tutkimustyö on olennainen osa Estill-mallin kehitystä.

Ruokailun väliaikaohjelmana kuultiin Aleksandra Wozniak, Puolasta esittämässä omia sävellyksiään. Petra Lang Saksasta demonstroi omaa kehitystään oopperalaulajana Estill-tietämyksensä kasvaessa. Koskettavin hetki oli, kun iranilainen Samira Dilmaghani lauloi omia teoksiaan persialaisen tyylin mukaisilla asteikoilla. Iranissa naiset eivät saa musisoida yksin ja heillä on musiikin tekemiseen tiukat säännöt. Samira kuitenkin teki sitä, mitä sydämessään halusi – lauloi ja soitti – yksin.

Perjantai 4.8.2023

Perjantaiaamu alkoi aiheella, jossa käsiteltiin kuntosaliohjaajien äänenkäyttöä. Näimme harjoitteita, joissa on yhdistetty kuntosaliharjoittelu Estill-tekniikan eri osa-alueisiin. Esiintymisjännitykseen ja tulkintaa liittyen kuulimme alustuksen siitä, miten Mindfulness vaikuttaa esiintyjään ja miten tekstin kautta toimitaan laulussa tunteiden tulkkina.

Iltapäivän kokonaisuudessa Pop-laulaminen ja Estill kohtasivat ja särölaulamisen salaisuudet ja historia sekä kulttuurisidonnaisuus avautuivat ja tietenkin myös kokeilimme itse omia rajojamme. Viimeiset demonstraatiot käsittelivät hengittämistä ja pohdimme kysymyksiä siihen liittyen.

Ruokatauon väliaikamusiikkina saimme kuulla Katrein Von Opstalia Belgiasta ja Jacob Thomas ja Cari Tellis Amerikasta duetoivat. Naomi Eyers on australialainen laulajatar ja laulunopettaja, joka esitti meille mitä hän oli tehnyt korona-aikana. Hän lauloi itsensä kanssa moniäänisesti videolle tehtyjen monistettujen Naomien kanssa eri hahmoina ja yleisö eläytyi hulvattomasti mukana. Naomi on tähti kotimaassaan ja myös Estill-yhteisön vankkumaton jäsen.

Perjantai-iltamme päättyi yhteiseen illallistilaisuuteen ravintolassa Stöckl im Park, joka sijaitsi Belvederen linnan puistossa. Siellä saimme vielä tavata tuttuja ja luoda kontakteja uusien ihmisten kanssa. Koulutuspäivien aikana sain paljon tietoa äänestä ja tutkimuksen etenemisestä. Koin upeita elämyksiä musiikin parissa ja sain nauttia taidokkaista esityksistä päivien lomassa.

Wien itsessään myös hurmasi. Päivät olivat pitkiä, mutta iltaisin ehdimme käydä tutustumassa kaupunkiin ja viikonloppuna ehdimme myös linnoihin ja museoihin. Ehdin Schönbrunnin linnaan ja Belvederen palatsin taidenäyttelyyn, ihastelimme kruunun aarteita ja Tuomaan kirkkoa, jossa kuulimme taidokasta urkujen soittoa. Näin upean oopperatalon, Mozartin patsaan ja vierailin Mozartin kotimuseossa. Kuuluisa huvipuisto Prater oli elämys iltavalaistuksessa. Wien on henkeäsalpaavan kaunis kaupunki upeine rakennuksineen ja puistoineen ja matkani oli tältäkin osin varsin onnistunut.

Teksti ja kuvat: Sari Metsäkylä-Tuominen

29.6.202226.8.2022 Johanna Opetusmenetelmät, Teknologia

Photo and Video Making in Your Classroom: The Educational Power of Multimedia –kurssi

Marika ja Sven Enwaldin Erasmus+ kurssikokemus Firenzessä 22.5.2022-29.5.2022

Kurssin järjestäjä: Europass

Osallistuimme toukokuussa 2022 opettajille tarkoitettuun kurssiin nimeltään ”Photo and Video Making in Your Classroom: The Educational Power of Multimedia” Firenzessä. Kurssin tavoitteena oli tarjota pedagogisia välineitä opetuksen elävöittämiseen multimedian keinoin. Kurssilla opiskeltiin erityisesti opettamiseen kehitettyjen ilmaisten tietokoneohjelmien ja kännykkäsovellusten käyttöä. Valitsimme kurssin Europass Teacher Academyn internet-sivuilta (www.teacheracademy.eu). Aihepiiri kiinnosti meitä molempia, koska koronapandemian aikana olimme molemmat opettaneet etänä ja meitä kiinnosti miten esimerkiksi elävöittää Zoom- ja Teamsin välityksellä tehtyjä opetustunteja. Olimme koronapandemian vuoksi odottaneet kurssille pääsyä pari vuotta ja aivan Valkeakoskiopiston Erasmus-projektin viime hetkillä pääsimme lähtemään suhteellisen turvallisin mielin Italiaan ja Firenzeen. Koronapandemia vaikutti kuitenkin koko matkan ajan siten, että sekä menomatkalla lentokoneessa että Firenzessä (kurssitiloissa) oli maskisuositus, vaikka Suomessa oli jo luovuttu maskeista. Tosin jo ensimmäisenä päivänä suurin osa kurssilaisista luopui maskeista, koska oli niin kuuma (+30°-+ 35°).

Lensimme sunnuntaina 22.5.2022 Helsingistä Roomaan ja Roomasta jatkoimme junalla Firenzeen. Junamatka tarjosi upean mahdollisuuden nähdä laajemmin Italian maisemia. Firenzessä olimme varanneet hotellin läheltä kurssipaikkaa Teacher Academya, joka sijaitsi vanhassa kaupungissa lähellä Firenzen tuomiokirkkoa – Duomoa ja monia muita Firenzen merkittäviä nähtävyyksiä. James Ivoryn kuuluisa elokuva on ”A Room with a View” (Hotelli Firenzessä), ja hotellimme Palazzo Graziani oli toden totta ”A Room with a View (at the Roof Terrace)” eli hotellin kattoterassilta avautui upea näkymä Firenzen kattojen yli. Erityisesti yön hiljaisuudessa katuvaloin valaistu Firenze oli taianomainen. Kurssikaupunkiin kannatti tulla edellisenä päivänä, koska pystyimme rauhassa tutustumaan kurssipaikkaan ja sen lähiympäristöön jo edellisenä päivänä.

Kurssimme ”Photo and Video Making in Your Classroom” alkoi maanantaina aamulla klo 9.00. ja viiden päivän ajan kokoonnuimme Firenzen Teacher Academyyn opiskelemaan opetusvideoiden tekoa ja multimedian käyttöä. Kurssin vetäjä Riccardo Manni puhui erinomaista englantia ja osasi erittäin selkeästi ja tehokkaasti opettaa useita multimedia -ohjelmia. Opimme käyttämään viiden päivän aikana muun muassa Nearpod-, Kapwing-, Filmora-, Goosechase-, Stop Motion Studio -nimisiä ohjelmia. Opetuspäivät alkoivat klo 9.00. ja päättyivät iltapäivällä klo 14-15. Aamupäivästä opettajamme opetti joka päivä 1-2 multimediaohjelman käyttöä ja iltapäivällä teimme ohjelmien avulla opetusvideoita. Opetusvideoita tehtiin vaihtuvissa ryhmissä ja siinä todella konkretisoitui se, miten ohjelmat toimivat. Osallistujien taidot vaihtelivat sekä tietotekniikan että kielitaidon (englanti) suhteen. Osa oli tehnyt paljonkin vastaavia opetusvideoita, osa ei juurikaan, mutta yhteistyöllä kaikilta ryhmiltä syntyi joka päivä hienoja ja hauskoja opetusvideoita. Videoita oli todella hauska tehdä ja ja aina päivän lopuksi katsottiin kaikkien ryhmien tuotokset. Viimeisenä päivänä jaettiinkin ”Oscareita” opetusvideoista. Kaikki toki saivat ”Oscarit” tasapuolisuuden nimissä. Suosittelemme lämpimästi Firenzen ”Photo and Videomakin in Your Classroom” kurssia. Se on erittäin hyvin järjestetty, mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi!

Kauniin Firenzen ja erinomaisen kurssin lisäksi Erasmus+ kurssimme oli erittäin antoisa, koska tutustuimme aivan loistavaan porukkaan opettajia eri puolilta Eurooppaa; Espanjasta, Portugalista, Puolasta, Tšekistä, Kroatiasta ja Kyprokselta. Meitä oli kaikkiaan 13 opettajaa; 3 miespuolista ja 10 naispuolista opettajaa. Opettajia oli erilaisista oppilaitoksista; peruskouluista kansalaisopistoihin, tietotekniikan opettajista taideaineiden opettajiin. Suurin osa meistä oli ensimmäistä kertaa Erasmus-kurssilla, mutta kurssilla oli myös konkareita, jotka olivat olleet yli kymmenen kertaa Erasmus-kursseilla eri puolilla Eurooppaa. Heti ensimmäisenä päivänä loimme WatchApp -ryhmän, jonka avulla viestittelimme missä mennään, missä tavataan ja syödään kurssipäivän jälkeen. WatchApp -ryhmän perustaminen oli todella hyvä idea, koska pystyimme kurssin aikana ja sen jälkeen viestittelemään toisillemme kuulumisia. Kurssipäivien jälkeen menimme yhdessä syömään lounasta ja pienen tauon jälkeen illallista. Opetustuntien jälkeen oli mahdollista kierrellä Firenzen museoita ja kirkkoja sekä kävellä Firenzen vanhaa kaupunkia ristiin rastiin, eli kurssi mahdollisti loistavasti syvemmän tutustumisen Firenzeen. Opetusvideotehtäviin piti päivittäin käyttää itse kuvattua materiaalia, joten kiertely kaupungilla kuului tavallaan myös opetussuunnitelmaan. Firenzen lämpimät ja pimeät yöt, kauniisti valaistut rakennukset ja sillat sekä upeat veistokset ja katumusiikkiesitykset hurmasivat. Erityisen vaikuttava kokemus oli puolen yön aikaan yövalaistun Uffizi-gallerian atriumissa kuultu katusoittajan sellokonsertto . Saimme myös nauttia kurssilaisten kanssa italialaisesta ruoka- ja kahvilakulttuurista parhaimmillaan. Firenzessä on 2000 ravintolaa, joten valinnan varaa oli runsaasti. Usein päädyimme syömään opetuspaikan läheisyyteen Piazza S. Pietro Maggiorelle tai toiselle puolen jokea, Santo Spiriton aukiolle.

Kurssilaisten kanssa kävimme todella mielenkiintoisia keskusteluja englanniksi. Kaikki kurssillemme osallistuneet opettajat olivat hyvin sosiaalisia ja keskustelua riitti, vaikka kaikkien englannin kielen sanavarasto ei ollut kovinkaan laaja. Oli todella mielenkiintoista kuulla Euroopan maiden kulttuureista, opetuskäytännöistä ja arkikokemuksista. Oli myös mielenkiintoista kuulla, miten eri tavoin esimerkiksi Ukrainan sota oli vaikuttanut eri Euroopan maihin ja miten pakolaisiin suhtauduttiin eri maissa. Voimakkaimpana nousi syvä yhteisyyden kokemus. Opettajina jaoimme samoja arvoja ja pyrkimyksiä. Kurssin aikana voimistui tunne yhtenäisestä eurooppalaisesta arvopohjasta, vieraanvaraisuudesta ja ystävällisyydestä. Saimme uusia ystäviä, joiden luokse olemme tervetulleita ympäri Eurooppaa ja samalla tavoin kutsuimme ihmisiä tänne Suomeen. Suosittelemme lämpimästi Erasmus-kursseille osallistumista ja toivomme, että jatkossakin pääsisimme joskus vielä Erasmus-kurssille. Kurssi avarsi maailmankuvaamme, lisäsi ymmärrystä Euroopan eri kulttuureista ja erityisesti Firenzestä, vaikka olimme käyneet Firenzessä jo aiemmin. Kaiken kaikkiaan kurssi oli erittäin mielenkiintoinen, myönteinen ja inspiroiva kokemus!

Teksti ja kuvat: Marika ja Sven Enwald

20.5.202229.6.2022 Johanna Opetusmenetelmät

Tiimiyttämistä Teneriffalla

Kurssi: Team Building in Schools

Kurssin järjestäjä: Europass

Aika ja paikka: 28.2.-5.3.2022 Teneriffa

Maanantai 28.2.2022

Saavuimme kurssipaikalle San Cristobal De La Lagunaan. Esittäytymisten ja tutustumisen jälkeen keskustelimme vapauden käsitteestä opetuksessa ja kasvatuksessa, ja teimme siihen liittyvän ryhmätyön. Vapauteen liittyy myös vastuuta ja velvollisuuksia, ja meillä oli mielenkiintoinen keskustelu siitä, millä tavoin vapautta voi opettaa.

Illalla teimme opastetun kävelyn La Lagunan historiallisessa keskustassa. Majapaikkaamme Santa Cruziin verrattuna La Laguna sijaitsee huomattavasti ylempänä, ja vaikka etäisyyttä on vain muutama kilometri, La Lagunassa on selvästi viileämpää ja tuulisempaa. Tuulitakki ja huppari olivat siis tarpeen.

Tiistai 1.3.2022

Vietimme koko kurssipäivän Cruz Del Carmenissa, jonne matkasimme paikallisbussilla. Päivän aiheena oli erilaiset tiimit ja tiimiyttämisharjoitukset, joita teimme patikoinnin lomassa. Kouluttajamme Carlo antoi meille käskyn kävellä hetken hiljaa ja miettiä, miten se vaikuttaa meihin. Kävelyn jälkeen keskustelimme läsnäolon merkityksestä elämässä ja opettamisessa. Mietimme myös sitä, kuinka luonto vaikuttaa läsnäolon kokemiseen ja kuinka sitä voi käyttää opetuksessa hyväkseen. Seuraava tiimiyttämisharjoitus liittyi luottamukseen. Testasimme, miltä tuntuu olla toisen ihmisen neuvojen varassa kun itse ei näe reittiä. Carlo luennoi meille kävelyn lomassa tiimiyttämisen teoriasta ja käytännöstä. Pidimme myös pienryhmissä valmistamamme pienet esitykset erilaisista tiimeistä. Meidän esityksemme aiheena oli ongelmanratkaisutiimit.

Menetelmä, jossa näitä asioita käsiteltiin ulkoilmassa ja upeassa luonnossa, oli erityisen voimauttava. Kun illalla saavuimme väsyneinä hotellille pitkän päivän jälkeen, urheilukellokin näytti huomattavasti pienempää stressitasoa kuin edellisen päivän luokkahuonetyöskentelyn jälkeen. Kyllä luonnolla on voimauttava vaikutus.

Keskiviikko 2.3.2022

Päivän aiheena oli pelien ja leikkien käyttö tiimin muodostuksen apuna, ja koulutuspaikkana Playa de las Teresitas. Aloitimme päivän yhteisen piirin äärellä antamalla palautetta kahdesta edellisestä päivästä. Olimme yhtä mieltä siitä mieltä, että ryhmän ilmapiiri on hyvä, ja että Carlon meillä teettämien hyvien harjoitusten lisäksi mukana olevat kokeneet opettajat voisivat jakaa omia hyväksi havaitsemiaan harjoituksia.

Teimme rannalla lapsille sopivia eläinjoogaharjoituksia ja tutkailimme harjoitusten muodossa, miten luottamusta tiimissä voidaan rakentaa. Teimme mm. kaksi harjoitusta siitä, miten kosketuksen avulla luodaan luottamusta toiseen. Saksalainen kurssikaverimme näytti käyttämäänsä menetelmää kosketuksen rauhoittavasta vaikutuksesta. Harjoittelimme näitä keskenämme pareittain. Luovia menetelmiä harjoittelimme tiimeissä luomalla hiekasta teoksia aiheena ”vapaus”, ja keksimällä frisbeelle uusia käyttötarkoituksia. Päivän harjoitteista syntyi keskustelu kosketuksen ja etäisyyden merkityksestä ja kokemisesta eri kulttuureissa.

Torstai 3.3.2022

Aloitimme päivän piirustustehtävällä, jossa jokainen sai paperin johon hahmotella vapaasti oma piirros, jonka piti kuitenkin sopia vasemmalla ja oikealla puolellamme istuvan osallistujan piirrokseen. Tästä syntyi upea yhteisteos, jonka jokainen osa johti seuraavaan. Piirtämisprosessissa sai kokea, miltä tuntui ottaa omassa teoksessaan huomioon myös toisen teos ja näkökulma. Tässä tehtävässä on suora yhteys tiimin toimintaan, jossa yksilö toimii itsenäisesti, mutta omassa toiminnassaan ottaa huomioon myös toisten näkökulmat ja lopputuloksessa näkyy kaikkien vaikutus.

Seuraavaksi teimme väittelyharjoituksen, jossa jakauduimme kahteen ryhmään. Ryhmille annettiin tehtäväksi miettiä perustelut annetulle näkökulmalle ja sen jälkeen yrittää vakuuttaa toinen puoli oman näkökulman oikeutuksesta. Väittely äityi niin kiihkeäksi, että viereisestä luokasta tultiin pyytämään meitä vääntämään volyymia pienemmälle. Päätimmekin siirtyä läheiseen puistoon jatkamaan väittelyä. Väittelimme kahdesta eri aiheesta, ja molemmat väittelyt päättyivät yhteisen mielipiteen muodostamiseen.

Jatkoimme harjoituksia puistossa. Harjoitukset liittyivät positiivisen palautteen antamiseen, empatiaan ja tutustumiseen. Saksalaiset osallistujat näyttivät useita erilaisia harjoituksia, joissa käytettiin tarinoita ja kosketusta vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Päivän päätteeksi itävaltalainen Jakob jakoi harjoituksen, jossa ryhmä asettuu ympyrään ja jokainen ottaa vuorollaan askeleen kohti ryhmän keskustaa, kuitenkin niin että kaksi osallistujaa ei saa astua yhtä aikaa. Jos näin kävi, kaikkien piti palata takaisin alkuperäiselle paikalleen. Sanoja ei saanut käyttää, eikä askeltaa saanut järjestyksessä. Harjoitus päättyy siihen, kun kaikki ovat ottaneet askeleen. Tämä harjoitus on omiaan toisten huomioimiseen ja rauhoittumiseen.

Perjantai 4.3.2022

Päivän pääaiheena oli kokemusten jakaminen. Ranskalaiset osallistujat vetivät kestävään kehitykseen liittyvän ryhmätyön. Suunnittelimme vuorovaikutteisen oppitunnin, jossa opiskelijat reflektoivat ja kokoavat yhteen kestävän kehityksen projektissa oppimaansa. Oli jännä nähdä, miten erilaisia tuntisuunnitelmia aiheesta kehkeytyi. Me suomalaiset keskityimme opetusmenetelmiin, keski- ja etelä-eurooppalaisille oli puolestaan tärkeää, millainen näkyvä lopputulos tunnista voisi syntyä.

Me pidimme suomalaisesta koulutusjärjestelmästä lyhyen alustuksen, jonka pohjalta kävimme todella mielenkiintoisen keskustelun kunkin osallistujamaan vahvuuksista ja kehittämisen kohteista.

Kurssi päättyi ekskursioon upealle Teide-vuorelle. Ajoimme pikkubussin kyydissä Teiden kansallispuistoon, jossa kävimme museossa ja saimme hetken kävellä tulivuoren maisemissa. Kokemus oli varsin vaikuttava.

Kurssin anti jäi mietityttämään meitä jonkin verran. Aihe oli kiinnostava, ja toteutus pääosin ulkoilmassa ja erilaisissa ympäristöissä oli mukava ja voimauttavakin. Työhyvinvoinnin vahvistajana kurssi täytti tehtävänsä, mutta sen tietopuolinen sisältö jäi melko kevyeksi. Parasta antia kurssilla oli, kun kokeneet osallistujat eri maista jakoivat omia hyviksi havaittuja menetelmiään ja harjoituksiaan.

Teksti ja kuvat: Reeta Tenhola ja Johanna Jokinen