Valkeakoski-opiston opistosihteerit tekivät job shadowing -matkan Norjaan 9.-11.5.2022. Opintovierailun kohde Porsgrunn Voksenopplaeringssenter on aikuisten koulutuskeskus. Keskuksen toiminnanjohtaja Miriam Håland toivotti meidät meidät tervetulleeksi ja oli järjestänyt päiviimme ohjelman. Saimme tutustua myös esim. taidekoulun toimintaan. Norjassa on laki, että jokaisen kunnan on tarjottava taideopetusta (tanssi, teatteri, musiikki) kansalaisilleen. Porsgrunnin kaupungin lapsista ja nuorista 15% osallistuu kaupungin tarjoamaan taidekoulun opetukseen. Taidekoulun rehtori esitteli oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelman, mihin oli valittu meillekin kovin tuttuja tavoitteita.
Uusi suunnitelma oli tekeillä ja materiaalia löytyi runsaasti, mutta koska edellistä suunnitelmaa ei oltu juuri arvostettu eikä ilmeisesti hyödynnetty, niin rehtori suunnitteli uuden olevan hyvin vähätekstinen, enempi vain kuvia.
Koulutuskeskuksessa opetettiin pääasiassa maahanmuuttajia, joiden yhteiskuntaan sopeutumiseen satsataan paljon aikaa ja varoja. Kieliopintojen lisäksi jokaisen maahanmuuttajan täytyi opiskella 75 tuntia ”yhteiskuntaoppia”.
Norjalaisten aikuisten on myös mahdollista täydentää perustaitojaan, mutta heidän osuutensa ei ole kovin iso. Aikoinaan kaupungin isot tehtaat olivat työllistäneet ihmiset suoraan peruskoulusta, joten koulutuksen tarve ei silloin ollut kovin tärkeä. Edelleenkin kaupungin työttömyysprosentti on pieni. Tehtaiden varjopuolena saastuttaminen, mitä tosin oli jo saatu vähennettyä
Meidät otettiin hyvin vastaan, norjalaiset ovat rentoja ja ystävällisiä. Tuli useinkin ajatus, että ihmisiä kohdellaan heidän ehdoillaan. Esim. otetaan huomioon maahanmuuttajien tarpeet ja yhteiskunnasta vähän syrjään joutuneet yritetään saada takaisin heidän ihmisarvoaan kunnioittaen. Kävimme vierailemassa ”kirkon kahvilassa”, jossa esim. kuka tahansa pystyi ostamaan korvamerkittömän lounaan, minkä pystyi kuka tahansa käyttämään. Valitettavasti luottokortit eivät siellä toimineet, muuten olisimme voineet osallistua. Samassa tilassa toimi myös kirpputori.
Oppaanamme toimi suurimman osan aikaa Rafidah Baba Ahmad, Malesiasta noin 15 vuotta sitten Norjaan muuttanut ja saman aikuisoppilaitoksen aikoinaan käynyt. Hänen tittelinsä oli saksbehandler eli asioiden käsittelijä eli opistosihteeri. Rafidah kuljetti meitä autolla yhtenä sateisena päivänä Kissasaarelle ja poikkesimme myös hänen kotonaan (pihassa samat kierrätysastiat kuin meillä). Saarella oli myös paljon aikuisoppilaitoksen opiskelijaryhmiä etsimässä polun tehtävärasteja.
Opimme vasta viimeisenä päivänä olemaan varovaisia, mistä asioista Rafidahille kannatti mainita. Essi ihasteli hienoa kalliota ja sittenhän kurvattiin etsimään sateessa kallion seinästä fossiilia. Hieno kokemus, mutta toukokuussa hiihtoladun reitin tutkiminen ei suomalaisille niinkään. Mitäs Anne kysyi hiihtämisestä. Ihana välitön, aurinkoinen ja innostunut ihminen!
Pääsimme tutustumaan aikuisoppilaitoksen toimistoon ja hämmästelimme, kuinka paljon löytyi yhtenäisiä käytäntöjä.
Toimisto oli perjantaisin kiinni, silloin tehtiin sitä kaikkea muuta, mutta opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta maksaa kurssimaksu Vipps.
Kansallispäivää juhlitaan Norjassa näyttävästi. Käyntimme aikana kaupunkia koristeltiin jo kovasti ja meille ylpeänä esiteltiin kansallispukuja, joita yleisesti käytetään monissa juhlissa, myös kansallispäivänä. Lapset ovat päivän tärkeimpiä esiintyjiä ja juhlijoita. Lapsille järjestetään lisäksi vuosittain erityinen lastenpäivä.
Sekalaista kestävästä kehityksestä
- käytössä samat kuvat kuin meillä Suomessa
- kaupunkiin oli valittu uutuutena ilmastokoordinaattori, jonka työ oli vielä kovin alussa, mutta hänellä oli jo paljon ajatuksia ja suunnitelmia. Esim. oli tutkittu, mitkä asiat ovat omassa kaupungissa huonommin kuin muissa kunnissa ja oli pyritty niitä parantamaan
- uudet pyörätiet oli kustannettu tieveroja perimällä (asia tuli esille useaan kertaan: oli sekä tärkeä että kiukkua herättävä ja maksua myös yritettiin vältellä)
- julkisen liikenteen hyödyntämistä pyritään lisäämään, esim. järjestämällä sitä asuinalueiden lähelle, jotta keskustan ilma pysyisi parempana (koronan jäljiltä ihmiset vielä vierastivat busseja ja pyörätelineetkin olivat lähes tyhjiä)
- pyörille oli laitettu ympäri kaupunkia hienot telineet, joiden välissä oli mietelauseita.
Kaupungin yleinen siisteys herätti huomiomme ja saimme siihen muutaman selvityksen. Ensinnäkin Norjassa saa alkoholia nauttia vain kotona tai ravintolassa. Tupakointi ja nuuskan käyttö on kielletty työajalla, emmekä kyllä onnistuneet bongaamaan kuin yhden tumpin tai yleensä ottaen roskan koko reissulla.
Lounasseura vaihteli, emmekä kehdanneet ottaa yhtään kuvaa, mutta tästä kauneimmasta iltakattauksesta nautimme hartaasti. Yhteinen reissu tiivistää yhteishenkeä. Siksipä harrastimme lähes kaiket vapaa-ajat yhdessä syömistä tai kortinpeluuta. Shanghai!
Teksti ja kuvat: Irene Prusti
oppimiskokemuksia maailmalta 